Ero sivun ”Oppikoulu” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) p Linkkejä |
|||
Rivi 1:
{{Koulutus Suomessa}}
[[Kuva:Kemin_Lyseon_lukio_2006_03_05.JPG|thumb|300px|Useimmat kaupunkien valtiolliset oppikoulut rakennettiin sotien välisenä aikana, ja niiden arkkitehtuuri edusti [[klassismi|klassismia]]. Kuvassa Kemin lyseo.]]
'''Oppikoulu''' oli ennen [[peruskoulu]]-uudistuksen voimaantuloa valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon voivat kuulua ylioppilastutkintoon johtava ja sitä kautta korkeakouluopintoihin valmentava [[lukio]], sekä keskiasteen opintoihin oikeuttava keskikoulu. Kokonaisuutena oppikoulu oli kahdeksanvuotinen [[koulu|oppilaitos]], joka lakkautettiin [[peruskoulu]]-uudistuksen yhteydessä [[1970-luku|1970-luvulla]]. Se jakautui vuodesta 1914 alkaen viisivuotiseen '''[[keskikoulu]]un''' ja kolmivuotiseen ''[[lukio]]on''. Tyttökouluissa keskikoulu saattoi kestää kuusi vuotta, koska muun muassa kotitaloustunteja oli enemmän. Oppikouluun saattoi pyrkiä [[kansakoulu]]n neljännen luokan jälkeen pääsykokeiden kautta; osa oppilaista pyrki kansakoulun viidennen ja kuudennen luokan jälkeen.
==Järjestelmän rakenne==
Rivi 16:
==Opetussuunnitelma ja opettajat==
Oppikoulun
Oppikoulun opettajat olivat kansakoulunopettajiin verrattuina korkeasti koulutettuja. Heillä oli pääsääntöisesti joko ylempi, tai joissain tapauksissa alempi, [[korkeakoulututkinto]]. Virkarakenne koostui nuoremman ja vanhemman lehtorin viroista, joihin päästiin muutaman vuoden ylimääräisenä opettajana toimimisen jälkeen. Naisille tyttölyseon tai yhteiskoulun lehtorina toimiminen muodosti erään harvoista akateemisista, sosiaalisesti hyväksyttävistä ammateista. Peruskouluun siirtymisen jälkeen oppikoulun opettajat muuttuivat joko lukioiden tai yläasteiden lehtoreiksi.
|