Ero sivun ”Oppikoulu” versioiden välillä

'''Oppikoulu''' oli ennen [[peruskoulu]]-uudistuksen voimaantuloa valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon voivat kuulua ylioppilastutkintoon johtava ja sitä kautta korkeakouluopintoihin valmentava [[lukio]], sekä keskiasteen opintoihin oikeuttava keskikoulu. Kokonaisuutena oppikoulu oli kahdeksanvuotinen [[koulu|oppilaitos]], joka lakkautettiin [[peruskoulu]]-uudistuksen yhteydessä [[1970-luku|1970-luvulla]]. Se jakautui vuodesta 1914 alkaen viisivuotiseen '''[[keskikoulu]]un''' ja kolmivuotiseen ''[[lukio]]on''. Tyttökouluissa keskikoulu saattoi kestää kuusi vuotta, koska muun muassa kotitaloustunteja oli enemmän. Oppikouluun saattoi pyrkiä [[kansakoulu]]n neljännen luokan jälkeen pääsykokeiden kautta; osa oppilaista pyrki kansakoulun viidennen ja kuudennen luokan jälkeen.

Oppikoulun opetussuunnitelmat[[opetussuunnitelma]]t olivat luonteeltaan pitkäikäisiä. Niitä uudistettiin vain muutamien vuosikymmenten välein ja samat perusoppikirjat kuluivat jopa useiden sukupolvien käsissä. Oppikouluja leimasi 1900-luvun alusta jako [[reaalikoulu]]ihin ja klassillisiin lyseoihin. Reaalilyseoissa luettiin "uusia" eli maailmankieliä sekä luonnontieteitä, kun taas klassillisissa lyseoissa opetussuunnitelmakeskeisiä painottui[[oppiaine]]ita klassisiinolivat kieliinklassiset kielet ([[latina]] ja klassinen [[kreikan kieli|kreikka]]). Molemmissa koulutyypeissä opetettiin lisäksi matematiikkaa[[matematiikka]]a, joka oli luonteeltaan varsin teoreettista. Kielten opetuksessa kirjallinen kielitaito oli pääosassa. Opetus tähtäsi lähinnä virkamiesten kouluttamiseen. <ref>[http://www.uta.fi/koskivoimaa/arki/1900-18/oppikoulu.htm Koskesta voimaa – arki – oppikouluolot 1900–1918.] Viitattu 1.12.2006]</ref><ref> [http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/tutkivaope/pdft/sorvali.pdf Sorvali, T. Miten matematiikka taipuu opettajankoulutuksen tarpeisiin?, s. 110.] Viitattu 1.12.2006</ref>