Ero sivun ”Konetykki” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
revolveri ei ole "Gatling-periaatteella toimiva" |
en usko että "tavallisimmillaan", sekoitettu turhaan chain gun ja gatling, +laittoa |
||
Rivi 1:
{{Lähteetön}}▼
[[Kuva:Bofors Glaive.jpg|thumb|300px|Boforsin 40 mm ilmatorjuntatykki]]
[[Kuva:M61 Vulcan on pedestal.gif|300px|thumb|Useissa yhdysvaltalaisissa lentokoneissa käytettävä 20 mm [[M61 Vulcan]] -tykki]]
'''Konetykki''' eli '''pikatykki''' on [[ammus|ammuksia]] ampuva asejärjestelmä, jonka [[kaliiperi]] on vähintään 20 mm ja jolla voidaan ampua pikatulta. Toisin sanoen aseen lataaminen ja laukaiseminen tapahtuu automaattisesti. Raskaammat automaattilatauksella varustetut tykit, kuten esimerkiksi
== Toiminta ==
Konetykki on
Lisäksi on olemassa ns. [[revolveri]]tykkejä, joissa on yksi putki, mutta jonka laukaisukoneistossa revolverin rullaa muistuttava pyörivä osa, jossa on kerrallaan useampi patruunalaukaus. Esimerkki revolveritykistä on Mauser BK 27- lentokonetykki, jonka tulinopeus on 1700 ls/min.
Esimerkki revolveritykistä on Mauser BK 27- lentokonetykki, jonka tulinopeus on 1700 ls/min. On myös olemassa ns. Chain gun -tyyppisiä konetykkejä, joissa on yksi putki, mutta lataus- ja laukaisukoneistoa käyttää erillinen sähkömoottori. Chain gunit eivät siis Gatling-tyyppisten konetykkien tavoin voi toimia ilman erillistä virtalähdettä. Suomessa CV-9030 FIN -rynnäkköpanssarivaunujen pääaseena on amerikkalainen Bushmaster II Mk. 44 mod. 2-konetykki, joka toimii Chain gun -periaatteella. Asetta valmistaa nykyään ATK Gun Systems.▼
▲
===Ammukset===
Rivi 19 ⟶ 20:
Konetykkejä valmistettiin jo ennen [[Toinen maailmansota|toista maailmansotaa]], etupäässä [[ilmatorjunta|ilmatorjuntaan]], mutta myös [[panssarintorjunta]]tykeiksi. Suomeen saatiin [[talvisota|talvisodan]] aikana jonkin verran tanskalaisia 1930-luvulla suunniteltuja 20 mm Madsen-konetykkejä kevyellä kaksipyöräisellä lavetilla. Tällaisella lavetilla varustettuna Madsen oli tarkoitettu panssarintorjuntaan. Madsen-pst-tykistä käytettiin Suomessa nimeä 20 PstK/40, se ampui 350 laukausta minuutissa ja kykeni läpäisemään 100 metrin päästä 25 mm panssariterästä ja 500 metrin päästä vielä 16 mm.
Saksalaiset olivat ennen toista maailmansotaa huomanneet konetykin käyttökelpoisuuden [[lentokone]]iden aseena. Saksalaisten jokaisessa sodanaikaisessa hävittäjälentokonetyypissä oli aseistuksena vähintään yksi konetykki, yleensä joko
== Ilmatorjunta ==
[[Kuva:ZU-23-2-batey-haosef.jpg|thumb|[[:Commons:ZU-23-2|ZU-23-2]]]]
Melkeinpä tärkein konetykin käyttötarkoitus on kuitenkin ollut ilmatorjunta, mihin niitä käytettiin jo
== Konetykkejä ==
Esimerkkejä konetykeistä on [[M2 Bradley]] -rynnäkköpanssarivaunussa oleva 25 mm [[M242 Bushmaster]], [[A-10 Thunderbolt II|A-10 "Warthog"]] -rynnäkkökoneessa oleva 30 mm [[GAU-8]], sekä 35mm [[Oerlikon KD|Oerlikon KDA]], 23mm ZU-23 "Sergei", Boforsin 40 mm ilmatorjuntatykki ja 20mm General Electric M61A2 Vulcan (F-18 Hornet), joista neljä viimeksi mainittua ovat myös [[Suomen Puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] käytössä.
==Lähteet==
▲{{Lähteetön}}
{{Commons|Bofors 40 mm gun|Boforsin 40 mm ilmatorjuntatykki}}
|