Ero sivun ”Konetykki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
revolveri ei ole "Gatling-periaatteella toimiva"
en usko että "tavallisimmillaan", sekoitettu turhaan chain gun ja gatling, +laittoa
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
[[Kuva:Bofors Glaive.jpg|thumb|300px|Boforsin 40 mm ilmatorjuntatykki]]
[[Kuva:M61 Vulcan on pedestal.gif|300px|thumb|Useissa yhdysvaltalaisissa lentokoneissa käytettävä 20 mm [[M61 Vulcan]] -tykki]]
'''Konetykki''' eli '''pikatykki''' on [[ammus|ammuksia]] ampuva asejärjestelmä, jonka [[kaliiperi]] on vähintään 20 mm ja jolla voidaan ampua pikatulta. Toisin sanoen aseen lataaminen ja laukaiseminen tapahtuu automaattisesti. Raskaammat automaattilatauksella varustetut tykit, kuten esimerkiksi taistelupanssarivaunujen[[taistelupanssarivaunu]]jen pääaseet eivät ole konetykkejä, sillä niille on tyypillistä yksittäislaukaisu sekä hitaampi tulinopeus. Konetykkejä oli käytössä jo ensimmäisen maailmansodan aikana, kuten sveitsiläinen 20mm20 mm Oerlikon-konetykki vuodelta [[1914]].
 
== Toiminta ==
Konetykki on tavallisimminvoi olla toiminnaltaan kuin ylisuuri [[konekivääri]] ja saa yleensä käyttövoimansa omasta [[rekyyli]]stään joko suoraan lukon tai [[ruutikaasu]]jen välityksellä. Jotkin konetykit, kuten amerikkalaiset 30mm M230 Chain Gun tai 20mm [[M61 Vulcan]], saavat käyttövoimansa erillisestä hydraulisesta tai sähköisestä voimanlähteestä.
 
UseimmissaKonetykin malleissaongelmaksi onmuodostuu yksipikatulen putki,vuoksi muttaaseen esimerkiksijäähdytys. VulcanissaTämän javuoksi on venäläisessäkehitetty AKns. [[Gatling]]-630:ssatyyppisiä aseita, joissa on useampiauseampi kuin yksi putki. putkiryhmänPutkiryhmään kuuluu useampia pituusakselin ympäri pyöriviä putkia, jotka mahdollistavat suuren, jopa yli 6000 ls/min tulinopeuden. LisäksiTällaisia onovat olemassaesimerkiksi ns.yhdysvaltalainen [[revolveriM61 Vulcan]]tykkejä,n joissaja onvenäläinen yksi putki, mutta jonka laukaisukoneistossa revolverin rullaa muistuttava pyörivä osa, jossa on kerrallaan useampi patruunalaukausAK-630.
 
Lisäksi on olemassa ns. [[revolveri]]tykkejä, joissa on yksi putki, mutta jonka laukaisukoneistossa revolverin rullaa muistuttava pyörivä osa, jossa on kerrallaan useampi patruunalaukaus. Esimerkki revolveritykistä on Mauser BK 27- lentokonetykki, jonka tulinopeus on 1700 ls/min.
Esimerkki revolveritykistä on Mauser BK 27- lentokonetykki, jonka tulinopeus on 1700 ls/min. On myös olemassa ns. Chain gun -tyyppisiä konetykkejä, joissa on yksi putki, mutta lataus- ja laukaisukoneistoa käyttää erillinen sähkömoottori. Chain gunit eivät siis Gatling-tyyppisten konetykkien tavoin voi toimia ilman erillistä virtalähdettä. Suomessa CV-9030 FIN -rynnäkköpanssarivaunujen pääaseena on amerikkalainen Bushmaster II Mk. 44 mod. 2-konetykki, joka toimii Chain gun -periaatteella. Asetta valmistaa nykyään ATK Gun Systems.
 
EsimerkkiJotkin revolveritykistäkonetykit, onkuten Mauseramerikkalaiset BK30 27-mm lentokonetykki,M230 jonkaChain tulinopeusGun ontai 170020mm ls/min.[[M61 Vulcan]], saavat käyttövoimansa erillisestä Onhydraulisesta myöstai olemassasähköisestä nsvoimanlähteestä. Chain gun -tyyppisiätyyppisessa konetykkejä, joissa on yksi putki, muttakonetykissä lataus- ja laukaisukoneistoa käyttää erillinen sähkömoottori. Tämä etuna on että ammuksen jääminen suutariksi ei pysäytä tykkiä, vaan sähkömoottori vetää laukeamatta jääneen ammuksen patruunapesän ohi. Chain gunit eivät siis Gatling-tyyppisten konetykkien tavoin voi toimia ilman erillistä virtalähdettä. Suomessa CV-9030 FIN -rynnäkköpanssarivaunujen pääaseena on amerikkalainen Bushmaster II Mk. 44 mod. 2 -konetykki, joka toimii Chain gun -periaatteella. Asetta valmistaa nykyään ATK Gun Systems.
 
===Ammukset===
Rivi 19 ⟶ 20:
Konetykkejä valmistettiin jo ennen [[Toinen maailmansota|toista maailmansotaa]], etupäässä [[ilmatorjunta|ilmatorjuntaan]], mutta myös [[panssarintorjunta]]tykeiksi. Suomeen saatiin [[talvisota|talvisodan]] aikana jonkin verran tanskalaisia 1930-luvulla suunniteltuja 20 mm Madsen-konetykkejä kevyellä kaksipyöräisellä lavetilla. Tällaisella lavetilla varustettuna Madsen oli tarkoitettu panssarintorjuntaan. Madsen-pst-tykistä käytettiin Suomessa nimeä 20 PstK/40, se ampui 350 laukausta minuutissa ja kykeni läpäisemään 100 metrin päästä 25 mm panssariterästä ja 500 metrin päästä vielä 16 mm.
 
Saksalaiset olivat ennen toista maailmansotaa huomanneet konetykin käyttökelpoisuuden [[lentokone]]iden aseena. Saksalaisten jokaisessa sodanaikaisessa hävittäjälentokonetyypissä oli aseistuksena vähintään yksi konetykki, yleensä joko 20mm20 mm MG FF tai MG 151/20 tai 30mm MK 101, 103 tai 108. Sodan loppua kohden konetykki oli jo hyvin yleinen hävittäjien aseena. Jo 301930-luvulta alkaen konetykki oli myös erityyppisten ajoneuvojen aseena, esimerkiksi panssariautoissa ja kevyissä [[panssarivaunu]]issa (esim. Panzerkampfwagen II, jossa oli yksi 20mm20 mm konetykki). Nykyään rynnäkköpanssarivaunut[[rynnäkköpanssarivaunu]]t ja monet [[jalkaväki|jalkaväen]] taisteluajoneuvot sekä tiedustelupanssarivaunut on aseistettu 20-4020–40 mm konetykein.
 
== Ilmatorjunta ==
[[Kuva:ZU-23-2-batey-haosef.jpg|thumb|[[:Commons:ZU-23-2|ZU-23-2]]]]
Melkeinpä tärkein konetykin käyttötarkoitus on kuitenkin ollut ilmatorjunta, mihin niitä käytettiin jo 1.ensimmäisessä maailmansodassa. Ilmatorjuntaan käytetään nykyään 20-5720–57 mm konetykkejä. Tykkien merkitys ilmatorjunnassa on kuitenkin vähentynyt ohjusten vallatessa pääaseen paikan. Nykyään ilmatorjunnassa konetykkejä käytetään lähi- ja omailmatorjuntaan.
 
== Konetykkejä ==
Esimerkkejä konetykeistä on [[M2 Bradley]] -rynnäkköpanssarivaunussa oleva 25 mm [[M242 Bushmaster]], [[A-10 Thunderbolt II|A-10 "Warthog"]] -rynnäkkökoneessa oleva 30 mm [[GAU-8]], sekä 35mm [[Oerlikon KD|Oerlikon KDA]], 23mm ZU-23 "Sergei", Boforsin 40 mm ilmatorjuntatykki ja 20mm General Electric M61A2 Vulcan (F-18 Hornet), joista neljä viimeksi mainittua ovat myös [[Suomen Puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] käytössä.
 
==Lähteet==
{{Lähteetön}}
 
{{Commons|Bofors 40 mm gun|Boforsin 40 mm ilmatorjuntatykki}}