Ero sivun ”Erwin von Witzleben” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kielet |
|||
Rivi 31:
Sodan syttyessä syyskuussa 1939 Witzleben sai komentoonsa länteen sijoitetun 1. armeijan. Saman vuoden marraskuussa seurasi ylennys [[kenraalieversti]]ksi<ref name = "Axisbio"/>. Kun Saksa hyökkäsi Ranskaan 10. toukokuuta [[1940]] Witzlebenin armeija kuului [[Armeijaryhmä C|Armeijaryhmä C:hen]]. 14. kesäkuuta armeija mursi [[Maginot-linja]]n ja kolmen päivän etenemisen aikana pakotti useita ranskalaisdivisioonia antautumaan. Tämän vuoksi Witzleben palkittiin rautaristin ritariristillä 24. kesäkuuta 1940 ja 19. heinäkuuta sotamarsalkan arvolla.<ref>[http://www.unithistories.com/officers/bio/german/HeerW.htm Generale des Heeres] Luettu 6.1.2007</ref> Vuonna [[1941]] hän toimi lännessä olevien joukkojen pääkomentajana, mutta lähti 15. maaliskuuta seuraavana vuonna lomalle vedoten terveydellisiin syihin. On kuitenkin arveltu, että Witzleben saatettiin erottaa hänen arvosteltuaan natsihallintoa [[operaatio Barbarossa]]n aloittamisen jälkeen.
Vuonna 1944 "Kreisauerin piiri", salaliittolaisryhmä, joka tunnettiin myöhemmin nimellä [[heinäkuun 20. päivän salaliitto]] valitsi Witzleben keskeiseksi tekijäksi suunnitelmiinsa. Kun kenraalieversti Beckistä suunniteltiin väliaikaishallituksen johtajaa ja kenraalieversti Höpneristä reserviarmeijan
Kun [[Claus von Stauffenberg]]in tekemä pommi-isku Hitleriä vastaan epäonnistui 20. heinäkuuta 1944. Salaliittolaisia alettiin pidättää välittömästi ja Berliiniin Wehrmachtin johtoa haltuun ottamaan saapunut Witzleben pidätettiin vielä samana päivänä. Salaliiton jälkeen Hitlerille uskolliset upseerit perustivat Ehrenhof der Wehrmachtin ("armeijan kunniaoikeudenistuin"), joka erotti Witzlebenin armeijasta. Ehrenhof der Wehrmacht teki mahdolliseksi tuomita salaliittolaiset kansantuomioistuimessa ''Volksgerichtshofissa'' sota-oikeuden sijasta.
| |||