'''Kristian VII''' ([[1749]]–[[1808]]) oli Tanskan ja Norjan kuningas vuodesta 1766 kuolemaansa saakka. HänHänenen vanhempansa oliolivat [[Fredrik V]]:n ja tämän ensimäisen vaimon Louisa, Britannian [[Yrjö II (Iso-Britannia)|Yrjö II]]:n tyttären Louisan poikatytär. Hän nousi kuninkaaksi seitsemäntoistavuotiaana isänsä kuoltua 1766. Samana vuonna hän meni myös naimisiin serkkunsa, Englannin [[Yrjö III (Iso-Britannia)|Yrjö III]]:n sisaren Caroline Matildan kanssa. Pari sai kaksi lasta, mutta avioliitto juistettiinjulistettiin myöhemmin mitättömäksi.
Kristian VII oli selvästi mielisairas, ja kärsi paranoiasta, viiltelysätviiltelystä, masennuskausista ja mahdollisesti skitsofreniasta. Vuodesta 1772 alkaen maata hallitsivat käytännössä sijaishallitsijat, aluksi Kristianin äitipuoli ja velipuoli, ja vuodesta [[1784]] hänen poikansa, tuleva kuningas [[Fredrik VI]] prinssihallitsijan nimikkeellä. Samanlainen järjestely oli Britanniassa [[Yrjö IV (Yhdistynyt kuningaskunta)|Yrjö IV]]:n hallitessa isänsä [[Yrjö III (Iso-Britannia)|Yrjö III]]:n sijasta.
