Ero sivun ”Grande Armée” versioiden välillä

3 223 merkkiä lisätty ,  14 vuotta sitten
historiaa, jatkoa seuraa
(termistöä uusiksi, myös vähän khta, mutta sisältöön en puuttunut.)
(historiaa, jatkoa seuraa)
 
* '''Villisian pää''' (''Tête du Sanglier''): Villisian pää oli keihäänkärjen muotoinen yhdistelmäjärjestys, joka käytti kaikkia aselajeja. Jalkaväki muodosti kapean ja syvän rivistön eteen. Takana oli tykistö kahteen ryhmään jaettuna. Niiden takana ja sivuilla oli lisää jalkaväkeä muissa muodostelmissa. Näiden takana ja sivustoilla oli ratsuväki. Se oli monimutkainen ja hitaasti muodostettava ja liikkuva muodostelma. Se oli kuitenkin paremmin liikkuva kuin neliö ja vähemmän haavoittuva tykistölle ja jalkaväen aseille, ja ratsuväki antoi sille hyökkäysvoimaa. Sitä käytettiin erityisesti Napoleonin jälkeen 1830- ja 1840-luvuilla [[Afrikka|Pohjois-Afrikan]] sodissa.
 
==Historia==
===1804-1806===
Grande Armée muodostettiin alunperin [[Brittein saaret|Brittein saarten]] valtaamista varten. Se sijaitsi [[Boulogne-sur-Mer|Boulognessa]] vuoteen [[1805]]. Kun [[Napoleon I|Napoleon]] kruunattiin [[Ranska]]n keisariksi vuonna [[1804]], häntä vastustamaan perustettiin [[Napoleonin sodat#Kolmas liittokunta|Kolmas liittokunta]]. Armeija siirrettiin itään [[Elokuu]]ssa ja se hyökkäsi Karl Mackin johtamia [[Itävalta|Itävallan]] joukkoja vastaan [[Ulmin taistelu|Ulmissa]]. Ulmissa ranskalaiset ottivat vangiksi 60 000 itävaltalaista vain 2000 oman miehen tappioin. [[Wien]] valloitettiin [[Marraskuu]]ssa, mutta Itävalta ei antautunut, koska sen liittolainen [[Venäjä]] ei ollut vielä päässyt taisteluun. Sota jatkui [[2. joulukuuta]] asti, jolloin Grande Arméen joukot voittivat [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I:n]] johtamat joukot [[Austerlitzin taistelu]]ssa. [[26. joulukuuta]] tehtiin [[Pressburgin rauha]] ja [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta]] hajotettiin seuraavana vuonna.
 
[[Preussi]] huolestui Ranskan vallan kasvaessa [[Eurooppa|Euroopassa]], vaikka se olikin pysynyt neutraalina edellisen vuoden konflikteissa. Diplomaattisen vaiheen jälkeen Venäjä lupautui antamaan sotilaallista apua Preussille ja [[Napoleonin sodat#Neljäs liittokunta|Neljäs liittokunta]] syntyi vuonna [[1806]]. Grande Armée eteni Preussin alueelle "pataljoonaneliössä" (''bataillon-carré''), jossa armeijakunnat toimivat tiiviissä yhteistyössä toistensa suojana. Preussin joukot voitettiin [[14. lokakuuta]] [[Jena-Auerstadtin taistelu]]ssa. Sotaretken aikana 140 000 preussilaista oli otettu vangiksi ja 25 000 haavoittui. Louis Nicolas Davoutin kolmas armeijakunta, Auerstadtin taistelun voittajat, saivat marssia ensimmäisinä [[Berliini]]in. Jälleen kerran Grande Armée siis voitti armeijan ennen sen liittolaisten saapumista. Rauhaa ei tullut.
 
===1807-1809===
Jäljelle jäänyt preussilaisarmeija kerääntyi [[Puola]]an venäläisten kanssa. Talvisella sotaretkellä ei saavutettu paljoakaan, varsinkin [[7. helmikuuta]] päivänä käyty [[Eylaun taistelu]] aiheutti vain tappioita ilman suurtakaan muutosta sodan kulussa. Keväällä sotaretki jatkui ja [[Friedlandin taistelu]]ssa [[14. kesäkuuta]] vuonna [[1807]] Grande Armée voitti venäläiset. Seurasi [[Tilsitin sopimus]] Ranskan ja Venäjän välillä, jolloin Napoleonilla ei ollut vihollisia koko Euroopassa.
 
Myöhemmin 1807 Ranska hyökkäsi [[Portugali]]in, koska se ei suostunut [[Englannin mannermaasulkemus|Englannin mannermaasulkemukseen]]. Sotaretki johti kuuden vuoden [[Pyreneiden niemimaa]]n sotaan, jossa Ranska kulutti voimavarojaan. Vuonna 1808 Ranska yritti miehittää [[Espanja]]n, mutta [[Bailenin taistelu]]ssa espanjalaiset pysäyttivät ranskalaiset. Napoleon hyökkäsi 125 000 miehen kokoisella Grande Arméella, valloitti [[Burgos|Burgoksen]] linnoituksen ja avasivat tien [[Madrid]]iin [[Somosierran taistelu]]ssa. Armeija hyökkäsi John Mooren brittiarmeijan kimppuun, pakottaen heidät vetäytymään niemimaalta [[16. tammikuuta]] [[1809]] [[Corunnan taistelu]]n jälkeen. Kesti vielä jonkun aikaa ennenkuin ranskalaiset miehittivät myös Etelä-Espanjan.
 
[[Luokka:Ranskan sotahistoria]]
181

muokkausta