Ero sivun ”Oulu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
palautus, höpinää |
→Oulun murre: Ei voi sanoa "muita" kun aiemmin ei muita mainittu. Känkky ei ole oululainen murresana. |
||
Rivi 138:
Oulun murre on synnyltään länsisuomalainen sekamurre, jonka juuret ulottuvat [[hämäläiset|muinaishämäläiseen]] kielimuotoon.<ref name="kotus_suomen_murteet">{{verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=160 | Nimeke = Suomen murteet | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Ajankohta = 14.12.2006 | Viitattu = 18.7.2007 }}</ref> Oulun murresanastolle on tyypillistä etenkin [[ruotsin kieli|ruotsalaisten]] lainasanojen runsas käyttö. Ruotsinkielisyys näkyi Oulussa vielä 1900-luvun alkupuolella aivan eri tavalla kuin nykyään. Ruotsinkielisten vahva asema näkyi myös siinä, että 1870-luvulla muuten suomenkielisessä ''Oulun Wiikko-Sanomissa'' oli ruotsinkielisiä ilmoituksia. Oulun kauppias- ja porvarisuvut puhuivat ruotsia yleisesti aina 1900-luvulle asti.<ref name="rossi">{{verkkoviite| Osoite=http://www.suomenkotiseutuliitto.fi/kotiseutuliitto/sivut/tiedotteet/rossi.htm | Tekijä=Rossi, Paula| Nimeke=Paikallisuus puhekielessä, esimerkkinä ruotsalaisvaikutteet Oulun murteessa | Selite=Kaikki praataa Oulun kiältä | Julkaisija=Suomen kotiseutuliitto | Viitattu=17.7.2007}}</ref>
Siteet ulkomaihin olivat vahvat, koska kauppaa käytiin ympäri maailman. 1850-luvulla Oulun asukkaista oli noin 10 % ruotsinkielisiä. Heidän osuutensa väheni kuitenkin 1930-lukuun mennessä vain kolmeen prosenttiin. Oulun täysin suomenkielinenkin väestö väritti puhettaan ruotsin kielestä lainattujen, sopivasti väännettyjen sanojen avulla. Tällaisia ovat muun muassa ''valakolööki'', ''petrata'', ''fiini'', ''oorninki'', ''pruuvi'', ''tilipehööri'', ''rööri'', ''veska'', ''tyyristyä'' ja ''entrata''. ''Akkuna'' on puolestaan venäjän vaikutusta. Näistä sanoista on paljon unohtunut, mutta joitakin esiintyy vielä silloin tällöin sanomalehtien sivuilla.
===Ruokakulttuuri===
| |||