Ero sivun ”Leineperi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Leineja (keskustelu | muokkaukset)
artikkelin aloitus
 
Leineja (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Leineperi''' ({{k-sv|Leineberg}}) on noin 250 asukkaan maaseutukylä [[Ulvila|Ulvilassa]], [[Satakunnan_maakunta|Satakunnan maakunnassa]]. LeineperissäLeineperi asuutunnetaan noinyhtenä 250[[Suomi|Suomen]] parhaiten säilyneenä kulttuurihistoriallisena ruukkikylänä, asukastaja kylässä vierailee vuosittain useita kymmeniä tuhansia vierailijoita.<ref>http://www.leineperi.com</ref> Kylän tunnetuinmerkittävin nähtävyys on vuonna [[1771]] perustettu [[Leineperin ruukki]].<ref>http://personal.inet.fi/yhdistys/kkmy/leineperi.htm</ref> Leineperi kuuluu [[Suomi|Suomen]] parhaiten säilyneiden, kulttuurihistoriallisten ruukkikylien joukkoon. Kylässä käy vuosittain useita kymmeniä tuhansia vierailijoita. Leineperin kylän läpi virtaa [[Kullaanjoki]].
 
 
==Sijainti ja rakenne==
 
 
Leineperi sijaitsee [[Länsi-Suomen lääni]]ssä, Satakunnan maakunnassa, entisen [[Kullaa]]n kunnan alueella, noin 20 kilometriä itään [[Pori]]n kaupungista ja Suomen länsirannikosta. Kylä sijaitsee peltoaukeiden keskellä, ja sen läpi virtaa [[Kullaanjoki]]. Kullaan kunta, jossa Leineperi sijaitsi, liitettiin osaksi Ulvilan kaupunkia vuonna [[2005]].
 
Kylä muodostuu pääasiassa entisistä teollisista tuotantorakennuksista, jotka muodostavat tiiviin ruukkialueen ytimen. Kylämaisemaa hallitsevat kylän läpi virtaava koski ja pato. Tärkeimmät jäljellä olevat teollisuusrakennukset ovat masuuni ja kankipaja. Niiden lisäksi Leineperin merkittäviin rakennuksiin kuuluvat mm. ruukinkartano ja varastorakennukset. Kylästä löytyy lisäksi esimerkiksi teatteri ja koulu.
 
 
==Historia==
 
 
Leineperin kylä on muodostunut kylässä sijaitsevan ''Leineperin kartanon'' ja ruukin ympärille. Leineperi mainitaan ensimmäisen kerran [[1630-luku|1630-luvulla]] Sunniemen säterin sahurin torppana. Nakkilan kartanoon kuuluneella tilalla sijaitsi tuolloin vesisaha ja -mylly. Sittemmin Leineperistä tuli manttaaliin pantu rälssitila. Vuosina [[1642]]-[[1811]] Leineperi toimi Anolan lampuotitilana. Vuonna [[1769]] Anola siirtyi majuri Bernt Johan Hastferin omistukseen, joka perusti Leineperiin ''Fredriksforsin'' eli Leineperin ruukin vuonna 1771. Muutamaa vuotta myöhemmin viereen perustettiin toinen, ''Fredriksbergiksi'' (myös ''Solla'') nimetty, rautaruukki.
 
===Teollisen toiminnan aikakausi===
 
Fredriksforsin eli Leineperin rautaruukki perustettiin alunperin [[Ruotsi]]sta tuotavan takkiraudan jalostamista varten [[1770-luku|1770-luvulla]]. Ruukilla oli oikeus valmistaa mm. pultti- ja vannerautaa, lapioita, kankia ja viikatteita. Vuonna [[1787]] Leineperin silloinen omistaja Jonas Beckman valmistutti ruukille masuunin. Vuonna [[1818]] rautaruukki siirtyi [[Suomen valtio]]n omistukseen. Ruukille valmistui suomalaisten vuorimalmien kokeilua varten uusi masuuni vuonna [[1826]]. Valtio ei ollut tyytyväinen Leineperissä valmistetun takkiraudan menekkiin, jonka vuoksi se myi ruukin vuonna [[1830]] Anders Henrik Falckille, [[Kauttua]]n ruukin silloiselle omistajalle.
 
Leineperin omistajat vaihtuivat [[1800-luku|1800-luvulla]] tiheään. Vuonna [[1858]] Leineperin osti porilainen lakimies K. J. Lönegren, jonka omistajuuskaudella alkoi Leineperin nousukausi. Raudanvalmistuksessa otettiin käyttöön uusia menetelmiä, ja useita rakennuksia korjattiin tai rakennettiin uudelleen. Leineperissä panostettiin yhä enenevissä määrin maatalouteen, karjasuojat rakennettiin uudelleen ja ruukille valmistui oma meijeri. Lönegren rakennutti myös uuden kartanon. Suuret uudistukset kävivät kalliiksi, ja katovuosien [[1867]]-[[1868|68]] johdosta Lönegren luopui Leineperistä vuonna [[1870]].
 
Useiden muiden omistajien omistajuuskausien jälkeen [[Antti Ahlström]] osti Leineperin vuonna [[1877]]. Tuossa vaiheessa ruukin maaomaisuus käsitti kaikkiaan yli 12 000 hehtaaria maata ja lisäksi jonkin verran metsää. Ahlströmin omistajuuden aikana tehtiin jonkin verran uudistuksia rautateollisuudessa. Kylään perustettiin lisäksi oma saha. Teollinen toiminta Leineperissä päättyi kohtalaisen nopeasti [[1880-luku|1880-luvun]] loppupuolen ja [[1890-luku|1890-luvun]] alkupuolen aikana sen jälkeen, kun kävi ilmi, ettei Porin ja Tampereen välille linjattua rautatietä tultu rakentamaan Leineperin kautta. Masuunin toiminta hiljeni helmikuussa [[1891]] ja sahan vuonna [[1892]]. Lopullisesti teollinen toiminta Leineperissä päättyi vuonna [[1902]].
 
 
===Toiminta 1900-luvulta nykypäivään===
 
Vaikka varsinainen teollinen toiminta loppui Leineperissä heti [[1900-luku|1900-luvun]] alkupuolella, taonta- ja sahaustoimintaa jatkettiin pienimuotoisesti tämän jälkeenkin. [[1910-luku|1910-luvun]] ja [[1940-luku|1940-luvun]] välisenä aikana Leineperissä toimivat lyhyen aikaa niin Puutarha- ja emäntäkoulu kuin juustomeijerikin. [[1920-luku|1920-luvulla]] Leineperiin valmistui vielä sepänpaja, jonka toiminta päättyi kuitenkin [[1960-luku|1960-luvun]] alussa. Myös sahaustoiminta loppui ja vesitornina toiminut masuuni poistettiin käytöstä 1960-luvun aikana lopullisesti.
 
Vuonna [[1977]] Antti Ahlströmin perillisten omistuksessa ollut ''Leineperin Maatalousyhtymä'' myi Leineperin keskeiset teollisuusrakennukset Eero Tupalalle, entiselle tilanhoitajalle. Sukupolvenvaihdoksen myötä tila päätyi nykyisen omistajan, Reijo Tupalan omistukseen vuonna [[1985]]. Kullaan kunta osti osan ruukkialueesta vuonna [[1987]].
 
Leineperistä on kehittynyt 1900-luvun aikana [[2000-luku|2000-luvulle]] tultaessa suosittu matkailukohde Ulvilassa ja Satakunnassa. Leineperin ruukkikylä kuuluu Suomen parhaiten säilyneiden ja rakennuskannaltaan täydellisimpien ruukkikylien joukkoon, ja siellä vierailee vuosittain kymmeniä tuhansia matkailijoita Suomesta ja ulkomailta.
 
 
===Nimen alkuperä===
 
Leineperin kylän ja ruukin nimi juontuu kartanon omistajana vuosina 1873-1877 toimineen yhtiön, ''Leineberg AB:n'' ja Leinebergin suvun, nimestä. Vaikka yhtiö toimi omistajana vain lyhyen aikaa, on kylän nimi säilynyt. Suomenkielinen nimitys Leineperi on väännös alkuperäisestä nimestä Leineberg, joka toimii edelleen kylän ruotsinkielisenä nimenä.
 
 
===Omistajat vuodesta 1812 lähtien===
 
* 1812-1817 sotatuomari Peder Gottliev Beckman ja ruukinpatruuna Gustav Beckman (Jonas Beckmanin pojat)
* 1817 senaattori Konrad Reuterskiöld
* 1817-1818 senaattori Aksel Gustav Mellin
* 1818-1830 [[Suomen valtio]]
* 1830-1851 salaneuvos Anders Henrik Falck
* 1851-1855 Anders Henrik Falckin perilliset
* 1855-1858 laamanni Paul Emil Falck
* 1858-1870 ylimääräinen hovioikeuden notaari Karl Johan Lönegren
* 1870-1872 kuvernööri Karl Magnus Creutz
* 1872 tehtaanpatruuna Olov Wallfrid Tylén
* 1872-1873 kapteeni E. A. Unge
* 1873-1877 Leineberg AB
* 1877-1896 kauppaneuvos Antti Ahlström
* 1896-1909 Antti Ahlströmin perilliset
* 1909- [[A. Ahlström]] OY
 
 
Rivi 8 ⟶ 60:
<references />
 
{{tynkä/Kylä}}
 
[[Luokka:Ulvila]]
 
[[sv:Leineberg]]