Ero sivun ”Sonaattimuoto” versioiden välillä

'''Esittelyjaksossa''' esitellään pääteema. Se on yleensä reipas ja on kappaleen [[sävellaji|pääsävellajissa]]. Pääteemoja voi myös olla useita. Teemaa, joka hoitaa [[modulaatio]]n sivuteemaan, kutsutaan transitioteemaksi. Se esiintyy joissakin sonaattimuotoisissa kappaleissa, muttei ole välttämätön. Sivuteema tai sivuteemat ovat usein laulavampia ja rauhallisempia kuin pääteemat. SenSe sävellajion määräytyytyypillisesti useineri pääsävellajinsävellajissa mukaankuin niin,pääteema. ettäJos duurikappaleessapääteema sivuteemaon duurissa, on dominantissasivuteema yleensä sen [[dominantti|dominantin]] duurissa (eli esim.esimerkiksi jos pääteema on C-duurikappaleessa sivuteemaduurissa, on G-duurissa), jamutta mollikappaleessajos vastaavassapääteema duurissaon mollissa, siison sävellajissasivuteema usein sen ''rinnakkaisduurissa'', jolla on samat ylennykset tai alennukset kuin mollilla (esim. a-mollikappaleessa sivuteema on C-duurissa), toisinaan kuitenkin dominantin mollissa (eli jos pääteema on a-mollissa, saattaa sivuteema olla e-mollissa). Sivuteeman jälkeen voi tulla vielä lopputeemoja, jotka lopulta vievät jakson päätökseen. Ne ovat samassa sävellajissa kuin sivuteema.

'''Kehittelyjakson''' muoto on säveltäjälle täysin vapaa. Kehittelyjakso perustuu lähes poikkeuksetta esittelyjakson teemoille. Usein otetaan esimerkiksi lähtökohdaksi teeman pari ensimmäistä tahtia ja rakennetaan niiden pohjalta "epämelodisia" kehitelmiä. Kehittelyjaksoissa ei yleensä esitellä mitään uusia vahvoja melodioita.

'''Kertausjaksossa''' esittelyjakson teemat toistuvat, mutta niitä on usein enemmän tai vähemmän muunneltu. Mahdollinen hidas johdanto kuullaan sonaattimuodossa vain kerran, ellei säveltäjä ole halunnut panna sitä kehittelyjaksoon (poikkeuksena esimerkiksi [[Joseph Haydn|Haydnin]] [[sinfonia]] 103, jossa johdantoon palataan kertausjaksossa). KertausjaksossaKertausjakson tyypillinenhuomattavin muutosero esittelyjaksoon verrattuna tapahtuuon, useinettä sivuteema on sivuteemansamassa sävellajissa, jokakuin pääteemakin. Tämän vuoksi myös pää- ja sivuteemojen välissä oleva transitioteema on duurissatäysin samatoinen kuin kappaleellaesittelyjaksossa, jasillä modulaatiota ei tapahdu. Kuitenkin jos pääteema on mollissa, useimmitenon sivuteema usein sitä vastaavassa ''muunnosduurissa'', jolla on sama perussävel. (Eli jos pääteema on a-mollissa, on sivuteema kertausjaksossa A-duurissa sen sijaan, että se esittelyjaksossa oli C-duurissa.) On myös teoksia, joissa sivuteema on mollissa, mutta se ilmiö on harvinainen. Kappaleen voi päättää coda eli lopuke tai muunlaiset toistot. Erityisesti [[Ludwig van Beethoven|Beethovenin]] sonaattimuotoisissa kappaleissa on paljon lopukkeita.