Ero sivun ”Paikallisjuna” versioiden välillä

[[Ruotsi]]ssa paikallisjunaliikenne on alueellisten Länstrafiken - viranomaisten järjestämää ja kilpailuttamaa. [[Tukholma]]n pendeltåg - järjestelmän lisäksi tärkeitä paikallisjunajärjestelmiä ovat [[Skåne]]n [[Pågatåg]], [[Göteborg]]in, [[Jönköping]]in ja Itä-Göötanmaan paikallisjunat sekä [[Bergslagen]]in paikallisjunat. Tukholman ympäristössä on muusta liikenteestä erilliset Saltsjön ja Roslagenin (kapearaiteinen) paikallisrautatiet. Ruotsissa viranomaisten junakalustoyhtiöt omistavat usein kaluston.[[Tanska]]ssa on [[Kööpenhamina]]n [[S-Togtog]] - järjestelmän lisäksi useita yksityisiä pieniä paikallisliikenteen rautateitä. [[Norja]]ssa merkittävää paikallisjunaliikennettä on [[Oslo]]n lisäksi mm.muun muassa [[Bergen]]issä ja [[Stavanger]]issa.

Keski-Euroopassa [[Alankomaat|Hollannin]], [[Saksa]]n, [[Itävalta|Itävallan]] ja [[Sveitsi]]n yhdyskuntarakenne perustuu suureksi osaksi tehokkaaseen ja kattavaan paikallisjunaliikenteeseen. Saksassa osavaltiot vastaavat paikallisjunaliikenteen tuesta ja paikallisjunaliikenne kilpailutetaan. Suurissa kaupungeissa, kuten [[Berliini]], [[Frankfurt]], [[Hampuri]], [[München]], [[Stuttgart]] ja [[Ruhrin_alue]] on tehokkaita S-Bahn - paikallisjunajärjestelmiä. Keskisuurissa kaupungeissa sekä pikkukaupunkeihin ja maaseudulle kulkevilla radoilla on kehitetty uusia, houkuttelevia [[kiskobussi|kiskobusseihin]] ja [[duoraitiovaunu]]ihin perustuvia liikennejärjestelyjä. Paikallisjuna kulkee Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa yleensä vähintään tunnin välein, ja käytössä on edullinen [[yhteistariffi]].