Ero sivun ”Mieli–ruumis-ongelma” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Käännöstä
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Järjestys
Rivi 37:
[[Epifenomenalismi]] on [[Thomas Henry Huxley]]n ensimmäisenä muotoilema oppi.<ref> Huxley, T. H. [1874] "On the Hypothesis that Animals are Automata, and its History", ''The Fortnightly Review'', n.s.16:555–580. Reprinted in ''Method and Results: Essays by Thomas H. Huxley'' (New York: D. Appleton and Company, 1898).</ref> Sen mukaan henkiset ilmiöt ovat kausaalisesti tehottomia. Fysikaaliset tapahtumat voivat saada aikaan toisia fysikaalisia tapahtumia sekä henkisiä tapahtumia, mutta henkiset tapahtumat eivät voi saada aikaan mitään, koska ne ovat ainoastaan fysikaalisen maailman kausaalisesti reagoimattomia sivutuotteita (''epifenomena'').<ref name="DuSEP"/> Tätä näkemystä on kannattanut sittemmin erityisesti [[Frank Cameron Jackson|Frank Jackson]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Jackson, Frank | Otsikko=What Mary didn't know | Julkaisu=Journal of Philosophy | Vuosi=1986 | Sivut=291–295}}</ref>
 
[[Ominaisuusdualismi]]n mukaan henkiset ominaisuudet kehittyvät [[emergenssi|emergentisti]], kun aine organisoidaan tietyllä tavalla,. esimerkiksiOminaisuusdualismi niinon kuinitse elävätasiassa ihmisruumiiteräs ovat organisoituneet. Näin ominaisuusdualismi on [[emergentti materialismi|emergentin materialismin]] eräs muoto.<ref name="Du"/> Näillä emergenteillä ominaisuuksilla on itsenäinen ontologinen asema, eikäja niitäsiksi voise palauttaakäsitellään siihenmyöhempänä fysikaaliseen perustaan josta ne emergoituvat eikä selittää sen avulla. Tätä näkemystä on kannattanut muun muassa(katso: [[David#Emergentti Chalmersmaterialismi|emergentti materialismi]],<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Chalmers, David | Nimeke=The Conscious Mind | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 0-19-511789-1}}</ref> ja se on saanut uutta suosiota viime aikoina).
 
=== Monistisia ratkaisuja ===
Rivi 49:
Eräs mahdollisuus olisi hyväksyä sellaisen perussubstanssin olemassaolo, joka ei olisi sen enempää fysikaalinen kuin henkinenkään. Henkinen ja fysikaalinen olisivat tällöin tämän neutraalin substanssin ominaisuuksia. Tällaisen näkemyksen omaksui [[Baruch Spinoza]],<ref name="Spin">Spinoza, Baruch: ''[[Tractatus Theologico-Politicus]]'', 1670.</ref> ja sitä popularisoi 1800-luvulla [[Ernst Mach]].<ref> Mach, E. (1886): ''Die Analyse der Empfindungen und das Verhältnis des Physischen zum Psychischen.'' Fifth edition translated as ''The Analysis of Sensations and the Relation of Physical to the Psychical'', New York: Dover. 1959 </ref> Tämä niin kutsuttu [[neutraali monismi]] muistuttaa ominaisuusdualismia.
 
==== FysikalistinenReduktiivinen monismifysikalismi ====
 
===== Behaviorismi =====
Rivi 79:
Nämä kaikki funktionalismin eri muodot jakavat sen ajatuksen, että henkisiä tiloja luonnehtivat niiden kausaaliset suhteet muihin henkisiin tiloihin sekä aistien antamaan ”syötteeseen” ja käyttäytymisenä ilmenevään ”tulosteeseen”. Funktionalismi abstrahoi näin henkisten tilojen fysikaaliseen toteutustavan pois kuvaamalla sen ei-henkisinä funktionaalisina ominaisuuksina. Esimerkiksi [[munuainen|munuaista]] kuvaa tieteellisessä mielessä sen rooli veren suodattajana ja tietynlaisen kemiallisen tasapainon ylläpitäjänä. Tästä näkökulmasta ei ole merkitystä sillä, onko munuainen oikeasti tehty orgaanisesta aineksesta, muovisista nanoputkista vai silikonilastuista: munuaisen määrittelee munuaisena sen rooli suhteessa muihin elimiin.<ref name="Block"/>
 
===== Ei-reduktiivinen fysikalismi =====
 
Kaikkien ei-reduktiivisten fysikalistien jakama perusajatus on ajatus [[supervenienssi]]stä. Sen mukaan henkiset tilat supervenioivat fysikaalisia tiloja, mutta niitä ei voida palauttaa niihin. Supervenienssi kuvaa näin funktionaalisen riippuvuuden: henkisissä tiloissa ei voi tapahtua muutosta ilman jotain muutosta fysikaalisissa tiloissa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Stanton, W. L. | Otsikko=Supervenience and Psychological Law in Anomalous Monism | Julkaisu=Pacific Philosophical Quarterly | Numero=64 | Vuosi=1983 | Sivut=72-79}}</ref>
{{Pääartikkeli|[[Anomaalinen monismi]]|[[emergenssi]]}}
 
===== Anomaalinen monismi =====
 
{{Pääartikkeli|[[Anomaalinen monismi]]|[[emergenssi]]}}
 
Monet filosofit seuraavat kaksi oletusta mielen ja ruumiin suhteesta todeksi: 1) fysikalismi on totta ja henkisten tilojen tulee olla fysikaalisia tiloja, mutta 2) kaikki reduktionistiset ratkaisuehdotukset ovat epätyydyttäviä: henkisiä tiloja ei voi redusoida käyttäytymiseen, aivojen tiloihin tai funktionaalisiin tiloihin.<ref name="Stol"/> Herää siis kysymys, voiko olla olemassa ei-reduktiivista fysikalistista ratkaisua. [[Donald Davidson (filosofi)|Donald Davidson]]in [[anomaalinen monismi]]<ref name="Davidson">{{Kirjaviite | Tekijä=Davidson, Donald | Nimeke=Essays on Actions and Events | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=1980 | Tunniste=ISBN 0-19-924627-0}}</ref> on eräs yritys muotoilla tällainen fysikalismi.
 
===== Emergentti materialismi =====
[[Emergenssi|Emergentismi]] on ei-reduktiivisen fysikalismin muoto, joka soveltaa emergenssin käsitettä mielen ja ruumiin suhteeseen. Emergenssi on alun perin filosofinen ja nykyään yhä voimakkaammin olemassaolon [[systeemi|systeemeihin]] liittyvä käsite, joka tarkoittaa tietystä kokonaisuudesta nousevaa ja syntyvää uutta ilmiötä, ominaisuutta tai toiminnan tasoa. Muutosta alatason (yksinkertaisista) säännöistä ylätason (kompleksiseksi) kehittyneeksi järjestelmäksi kutsutaan emergenssiksi. Emergenssi tarjoaa näin yhden ratkaisun sille, kuinka kompleksisempi mieli voi ”nousta” tai ”syntyä” alatasolla olevasta ruumiista.
 
{{Pääartikkeli|[[Emergentti materialismi]]}}
Samanlaisia ongelmia voidaan kuitenkin erottaa myös muilta ontologian tasoilta: yhtä hyvin voitaisiin puhua atomi–molekyyli-ongelmasta tai solu–elin-ongelmasta. Ongelman jäsentämistä vaikeuttaa se, että ruumiista tulee tietoisia vähintään kahden emergentin siirtymän kautta: elävä hermosto → tajuisuus → tietoisuus. Näissä on kysymys vahvasta emergenssistä.
 
[[Emergenssi|Emergentismi]]Emergentti materialismi on ei-reduktiivisen fysikalismin muoto, joka soveltaa emergenssin[[emergenssi]]n käsitettä mielen ja ruumiin suhteeseen. Emergenssi on alun perin filosofinen ja nykyään yhä voimakkaammin olemassaolon [[systeemi|systeemeihin]] liittyvä käsite, joka tarkoittaa tietystä kokonaisuudesta nousevaa ja syntyvää uutta ilmiötä, ominaisuutta tai toiminnan tasoa. Muutosta alatason (yksinkertaisista) säännöistä ylätason (kompleksiseksi) kehittyneeksi järjestelmäksi kutsutaan emergenssiksi. Emergenssi tarjoaa näin yhden ratkaisun sille, kuinka kompleksisempi mieli voi ”nousta” tai ”syntyä” alatasolla olevasta ruumiista.
 
[[Ominaisuusdualismi]] on eräs emergentin materialismin muoto. Sen mukaan henkiset ominaisuudet kehittyvät [[emergenssi|emergentisti]], kun aine organisoidaan tietyllä tavalla, esimerkiksi niin kuin elävät ihmisruumiit ovat organisoituneet.<ref name="Du"/> Näillä emergenteillä ominaisuuksilla on itsenäinen ontologinen asema, eikä niitä voi palauttaa siihen fysikaaliseen perustaan josta ne emergoituvat eikä selittää sen avulla. Tätä näkemystä on kannattanut muun muassa [[David Chalmers]],<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Chalmers, David | Nimeke=The Conscious Mind | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 0-19-511789-1}}</ref> ja se on saanut uutta suosiota viime aikoina.
<!--
Emergentism is a form of "nonreductive physicalism" that involves a layered view of nature, with the layers arranged in terms of increasing complexity and each corresponding to its own special science. Some philosophers hold that emergent properties causally interact with more fundamental levels, while others maintain that higher-order properties simply supervene over lower levels without direct causal interaction. The latter group therefore holds a stricter definition of emergentism, which can be rigorously stated as follows: a property P of composite object O is emergent if it is metaphysically possible for another object to lack property P even if that object is composed of parts with intrinsic properties identical to those in O and has those parts in an identical configuration.
Rivi 93 ⟶ 101:
Sometimes emergentist use the example of water having a new property when Hydrogen H and Oxygen O combine to form H20 (water). In this example there "emerges" a new property of a transparent liquid that would not have been predicted by understanding hydrogen and oxygen as a gas, but physicists would claim that they could predict outcome of these two elements combining so it may not be the best of examples. But such is to be a similar case with physical properties of the brain giving rise to a mental state. Emergentists try to solve the notorious mind-body gap this way. One problem for emergentism is the idea "causal closure" in the world that does not allow for a mind-to-body causation. <ref>Jaegwon Kim, Philosophy of Mind, Westview Press; 2 edition (July 8, 2005) ISBN-10: 0813342694</ref>
-->
 
Kaikkien ei-reduktiivisten fysikalistien jakama perusajatus on ajatus [[supervenienssi]]stä. Sen mukaan henkiset tilat supervenioivat fysikaalisia tiloja, mutta niitä ei voida palauttaa niihin. Supervenienssi kuvaa näin funktionaalisen riippuvuuden: henkisissä tiloissa ei voi tapahtua muutosta ilman jotain muutosta fysikaalisissa tiloissa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Stanton, W. L. | Otsikko=Supervenience and Psychological Law in Anomalous Monism | Julkaisu=Pacific Philosophical Quarterly | Numero=64 | Vuosi=1983 | Sivut=72-79}}</ref>
 
==== Eliminatiivinen materialismi ====