Ero sivun ”Tumajyvänen” versioiden välillä

1 354 merkkiä lisätty ,  14 vuotta sitten
p
rv, hävitit edelleen muotoilun, kuvat ja wikikoodin
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
(→‎Tumajyvänen: muokkasin hieman edellistä versiota)
p (rv, hävitit edelleen muotoilun, kuvat ja wikikoodin)
[[Kuva:Nucleus&Nucleolus.gif|thumb|210px|[[Tuma]] [[mikroskooppi]]kuvassa, tumajyvänen näkyy tummempana alueena]]
== Tumajyvänen ==
'''Tumajyvänen''' eli '''nukleoli''' on tuman [[Ribosomi|ribosomeja]] tuottava osa, joka muodostuu [[solunjakautuminen|solunjakautumisen]] välivaiheen aikana. Tumajyväsiä on tuolloin vähintään yksi kappale ja ne erottuvat muuta tumaa tummempina alueina.
 
Tumajyvänen eli nukleoli sisältää [[ribosomi]]en rakenneosana toimivan [[RNA]]:n [[ geeni]]t. [[1]] [[Tuma]] voi sisältää 1–5 tumajyvästä. Suurimassa osassa tumista on vähintään yksi tumajyvänen, joillajolla ei ole kalvoa. Tumajyvänen sisältää [[Valkuaisaineproteiini|proteiineja]]et, [[DNA]]:ta ja RNA:ta. ovatLisäksi tumajyväsessäsiinä sekäkootaan yhteen ribosomien ainesosat,eri jotkaaineosat. kootaanSuurin siellä.osa Tumajyväsessäsolun kootutribosomaalisesta ribosomienRNA:sta ainesosatvalmistuu siirtyvättumajyväsessä solulimaanja tumkalvonosa aukkojensiitä kautta,liittyy kunvalkuaisaineisiin. ribosomaalinenTämän RNAjälkeen onniiden valmistunuteri jaaineosat liittynytsiirtyvät valkuaisaineisiin.tumakalvon Solulimassaaukkojen ainesosistakautta [[solulima]]an, missä niistä muodostuu ribosomeja. [[2}]Tumajyvänen erottuu mikroskopiassa suuren RNA-pitoisuutensa takia.
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Tast, Tyrväinen, Nyberg, Leinonen | Nimeke = Lukio 4, Koulun biologia: Solubiologia ja biotekniikka| Vuosi = 1999 | Kappale = | Sivu = 17 | Selite = |
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava| Tunniste = 951-1-15670-5| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = }}
*{{kirjaviite|Tekijä=Egil Haug, Olav Sand, Øysten V. Sjaastad, Kari C. Toverud: |Nimeke=Ihmisen fysiologia, s |Vuosi=1999|Julkaisija=WSOY|Sivu=63 WSOY, 1999. |Tunniste=ISBN 951-0-19882-X.}}:
*{{kirjaviite|Tekijä=Jyrki Heino, Matti Vuento:|Nimeke= Biokemian ja solubiologian perusteet, s. |Vuosi=2007|Sivu=85. |Julkaisija=WSOY, 2007. |Tunniste=ISBN 978-951-0-32563-6.}}
 
{{solu}}
Egil Haug, Olav Sand, Øysten V. Sjaastad, Kari C. Toverud: Ihmisen fysiologia, s 63 WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-X.
 
{{Tynkä/Biologia}}
Jyrki Heino, Matti Vuento: Biokemian ja solubiologian perusteet, s. 85. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32563-6.
 
[[Luokka:Soluorganellit]]
== Viitteet ==
 
[[bs:Nukleon]]
1 Heino et al. 2007
[[cs:Jadérko]]
 
[[da:Nucleolus]]
2 Haug et al. 1999
[[de:Nucleolus]]
[[en:Nucleolus]]
[[es:Nucléolo]]
[[eo:Nukleolo]]
[[fr:Nucléole]]
[[he:גרעינון]]
[[gl:Nucléolo]]
[[ko:핵소체]]
[[lt:Branduolėlis]]
[[mk:Јадренце]]
[[nl:Nucleolus]]
[[ja:核小体]]
[[pl:Jąderko]]
[[pt:Nucléolo]]
[[sr:Једарце]]
[[sv:Nukleol]]
[[th:นิวคลีโอลัส]]
[[vi:Nhân tế bào]]
[[tr:Çekirdekçik]]
36 529

muokkausta