Ero sivun ”Tumajyvänen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Albval (keskustelu | muokkaukset)
p Käyttäjän Apolkki (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Albval tekemään versioon.
Rivi 3:
 
Tumajyvänen sisältää [[ribosomi]]en rakenneosana toimivan [[RNA]]:n [[ geeni]]t. [[Tuma]] voi sisältää 1–5 tumajyvästä. Suurimassa osassa tumista on vähintään yksi tumajyvänen, jolla ei ole kalvoa. Tumajyvänen sisältää [[proteiini|proteiineja]], [[DNA]]:ta ja RNA:ta. Lisäksi siinä kootaan yhteen ribosomien eri aineosat. Suurin osa solun ribosomaalisesta RNA:sta valmistuu tumajyväsessä ja osa siitä liittyy valkuaisaineisiin. Tämän jälkeen niiden eri aineosat siirtyvät tumakalvon aukkojen kautta [[solulima]]an, missä niistä muodostuu ribosomeja. Tumajyvänen erottuu mikroskopiassa suuren RNA-pitoisuutensa takia.
 
== Tumajyvänen ==
 
'''Tumajyvänen''' eli '''nukleoli''' sisältää [[ribosomi]]en rakenneosana toimivan [[RNA]]:n[[ geeni]]t. [[1]] [[Tuma]] voi sisältää 1–5 tumajyvästä, joilla ei ole kalvoa. [[Valkuaisaine]]et, [[DNA]] ja RNA ovat tumajyväsessä sekä ribosomien ainesosat, jotka kootaan siellä. Tumajyväsessä kootut ribosomien ainesosat siirtyvät solulimaan tumkalvon aukkojen kautta, kun ribosomaalinen RNA on valmistunut ja liittynyt valkuaisaineisiin. Solulimassa ainesosista muodostuu ribosomeja. [[2]]
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Tast, Tyrväinen, Nyberg, Leinonen | Nimeke = Lukio 4, Koulun biologia: Solubiologia ja biotekniikka| Vuosi = 1999 | Kappale = | Sivu = 17 | Selite = |
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava| Tunniste = 951-1-15670-5| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = }}
*{{kirjaviite|Tekijä=Egil Haug, Olav Sand, Øysten V. Sjaastad, Kari C. Toverud: |Nimeke=Ihmisen fysiologia, s |Vuosi=1999|Julkaisija=WSOY|Sivu=63 WSOY, 1999. |Tunniste=ISBN 951-0-19882-X. }}:
*{{kirjaviite|Tekijä=Jyrki Heino, Matti Vuento:|Nimeke= Biokemian ja solubiologian perusteet, s. |Vuosi=2007|Sivu=85. |Julkaisija=WSOY, 2007. |Tunniste=ISBN 978-951-0-32563-6.}}
 
{{solu}}
Egil Haug, Olav Sand, Øysten V. Sjaastad, Kari C. Toverud: Ihmisen fysiologia, s 63 WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-X.
 
Jyrki Heino, Matti Vuento: Biokemian ja solubiologian perusteet, s. 85. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32563-6.
 
{{Tynkä/Biologia}}
== Viitteet ==
 
[[Luokka:Soluorganellit]]
1 Heino et al. 2007
 
[[bs:Nukleon]]
2 Haug et al. 1999
[[cs:Jadérko]]
[[da:Nucleolus]]
[[de:Nucleolus]]
[[en:Nucleolus]]
[[es:Nucléolo]]
[[eo:Nukleolo]]
[[fr:Nucléole]]
[[he:גרעינון]]
[[gl:Nucléolo]]
[[ko:핵소체]]
[[lt:Branduolėlis]]
[[mk:Јадренце]]
[[nl:Nucleolus]]
[[ja:核小体]]
[[pl:Jąderko]]
[[pt:Nucléolo]]
[[sr:Једарце]]
[[sv:Nukleol]]
[[th:นิวคลีโอลัส]]
[[vi:Nhân tế bào]]
[[tr:Çekirdekçik]]