Ero sivun ”Tumajyvänen” versioiden välillä

313 merkkiä poistettu ,  14 vuotta sitten
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
p (Käyttäjän Apolkki (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän QWerk tekemään versioon.)
 
Tumajyvänen sisältää [[ribosomi]]en rakenneosana toimivan [[RNA]]:n [[ geeni]]t. [[Tuma]] voi sisältää 1–5 tumajyvästä. Suurimassa osassa tumista on vähintään yksi tumajyvänen, jolla ei ole kalvoa. Tumajyvänen sisältää [[proteiini|proteiineja]], [[DNA]]:ta ja RNA:ta. Lisäksi siinä kootaan yhteen ribosomien eri aineosat. Suurin osa solun ribosomaalisesta RNA:sta valmistuu tumajyväsessä ja osa siitä liittyy valkuaisaineisiin. Tämän jälkeen niiden eri aineosat siirtyvät tumakalvon aukkojen kautta [[solulima]]an, missä niistä muodostuu ribosomeja. Tumajyvänen erottuu mikroskopiassa suuren RNA-pitoisuutensa takia.
 
== Tumajyvänen ==
 
'''Tumajyvänen''' eli '''nukleoli''' sisältää [[ribosomi]]en rakenneosana toimivan [[RNA]]:n[[ geeni]]t. [[1]] [[Tuma]] voi sisältää 1–5 tumajyvästä, joilla ei ole kalvoa. [[Valkuaisaine]]et, [[DNA]] ja RNA ovat tumajyväsessä sekä ribosomien ainesosat, jotka kootaan siellä. Tumajyväsessä kootut ribosomien ainesosat siirtyvät solulimaan tumkalvon aukkojen kautta, kun ribosomaalinen RNA on valmistunut ja liittynyt valkuaisaineisiin. Solulimassa ainesosista muodostuu ribosomeja. [[2]]
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Tast, Tyrväinen, Nyberg, Leinonen | Nimeke = Lukio 4, Koulun biologia: Solubiologia ja biotekniikka| Vuosi = 1999 | Kappale = | Sivu = 17 | Selite = |
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava| Tunniste = 951-1-15670-5| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = }}
*{{kirjaviite|Tekijä=Egil Haug, Olav Sand, Øysten V. Sjaastad, Kari C. Toverud|Nimeke=Ihmisen fysiologia|Vuosi=1999|Julkaisija=WSOY|Sivu=63|Tunniste=ISBN 951-0-19882-X}}:
*{{kirjaviite|Tekijä=Jyrki Heino, Matti Vuento|Nimeke= Biokemian ja solubiologian perusteet|Vuosi=2007|Sivu=85|Julkaisija=WSOY|Tunniste=ISBN 978-951-0-32563-6}}
 
*{{kirjaviite|Tekijä=Egil Haug, Olav Sand, Øysten V. Sjaastad, Kari C. Toverud|Nimeke=: Ihmisen fysiologia|Vuosi=1999|Julkaisija=WSOY|Sivu=, s 63|Tunniste= WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-X}}:.
{{solu}}
 
*{{kirjaviite|Tekijä=Jyrki Heino, Matti Vuento|Nimeke=: Biokemian ja solubiologian perusteet|Vuosi=2007|Sivu=, s. 85|Julkaisija=. WSOY|Tunniste=, 2007. ISBN 978-951-0-32563-6}}.
 
== Viitteet ==
{{Tynkä/Biologia}}
 
1 Heino et al. 2007
[[Luokka:Soluorganellit]]
 
2 Haug et al. 1999
[[bs:Nukleon]]
[[cs:Jadérko]]
[[da:Nucleolus]]
[[de:Nucleolus]]
[[en:Nucleolus]]
[[es:Nucléolo]]
[[eo:Nukleolo]]
[[fr:Nucléole]]
[[he:גרעינון]]
[[gl:Nucléolo]]
[[ko:핵소체]]
[[lt:Branduolėlis]]
[[mk:Јадренце]]
[[nl:Nucleolus]]
[[ja:核小体]]
[[pl:Jąderko]]
[[pt:Nucléolo]]
[[sr:Једарце]]
[[sv:Nukleol]]
[[th:นิวคลีโอลัส]]
[[vi:Nhân tế bào]]
[[tr:Çekirdekçik]]
4

muokkausta