Ero sivun ”Äänivalli” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kielenhuoltoa , typos fixed: °C lämpötil → °C:n lämpötil AWB
Hleivo (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:FA-18 Hornet breaking sound barrier (7 July 1999).jpg|thumb|[[F/A-18 Hornet]] ylittääetenee äänivallinyliäänennopeudella. Pilvi muodostuu Prandtl-Glauertinshokkiaallon singulariteetteihinalipaineen saadessa (ilman pyörteidenkosteuden aiheuttamattiivistymään [[alipaine]]et)vesipisaroiksi riittävän kosteissa(Prandtl-Glauertin oloissa.singulariteetti)]][[Kuva:Supersonic aircraft breaking sound barrier.jpg|thumb|Toinen F/A-18 Hornet rikkooyliäänennopeudella, tästä kuvasta näkyy hyvin shokkiaallon kartiomainen äänivallinmuoto]]
'''Äänivalli''' on kuvitteellinen muuri, joka pitää ylittää kiihdytettäessä nopeus yli [[äänen nopeus|äänen nopeuden]].
 
Yliäänipamaus on fysikaalinen ilmiö, jota kansanomaisesti kutsutaan usein äänvallin rikkoutumiseksi. Vastoin yleistä harhaluuloa ilmiö ei kuitenkaan johdu äänen nopeuden ylittymisestä vaan pikemminkin siitä että kappale etenee yliäänennopeudella. Kun [[lentokone]]en, luodin tai jonkin muun kappaleen nopeus on äänen nopeutta suurempi, sen ympärille muodostuu kartiomainen [[shokkiaalto]]. Ilmiö on luonteeltaan samankaltainen kuin veneen tai laivan keula-aalto. Kun shokkiaalto osuu havaitsijan korvaan, se kuullaan pamauksena, samalla tavoin laivan keula-aalto voidaan havaita sen osuessa rantakivikkoon.
Niin sanottu äänivallin ylitys aiheuttaa kuultavan pamahduksen, joka syntyy, kun [[lentokone]]en tai luodin tai jonkin muun kappaleen nopeus saavuttaa äänennopeuden ilmassa eli normaaliolosuhteissa merenpinnan tasolla 21 °C:n lämpötilassa 344 m/s (1238 km/h). Tämä pamahdus syntyy, kun ilmavirtaukset muuttuvat äkillisiksi [[shokkiaalto|shokkiaalloiksi]] liikkuvan kappaleen ympärillä. Tämä muuttaa lentokoneen siiven painejakaumaa, jolloin koneen ohjattavuusominaisuudet muuttuvat. Tämä oli äänivallin todellinen syy – miten suunnitella etenkin [[hävittäjälentokone]], joka on ohjattavissa sekä pienillä nopeuksilla, transsoonisille nopeudella ja yliääninopeudella lentäessä. Esimerkiksi [[kivääri]]en luodit olivat lentäneet yliääninopeudella jo pari vuosisataa ennen äänivallista puhumista.
 
Shokkiaalto muuttaa lentokoneen siiven painejakaumaa, jolloin koneen ohjattavuusominaisuudet muuttuvat merkittävästi. Kehitettäessä yhä nopeampia lentokoneita [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana tämä muodosti merkittävän teknisen ongelman, jota kutsuttiin äänivalliksi (engl. Sound Barrier). Ongelmana oli miten suunnitella etenkin [[hävittäjälentokone]], joka on ohjattavissa sekä pienillä nopeuksilla, transsoonisille nopeudella ja yliääninopeudella lentäessä. Kun yhdysvaltalainen [[lentäjä]] [[Charles Yeager|Charles "Chuck" Yeager]] saavutti 1127 kilometrin tuntinopeuden [[X-1]]-koekoneella [[14. lokakuuta]] [[1947]], tämä "äänivalli" murtui, toisin sanoen pahimmat tekniset ongelmat saatiin ratkaistua. Äänivalli jäi kuitenkin käsitteenä elämään, ja sillä tarkoitetaan äänen nopeuden ylittymistä.
Ihminen rikkoi äänivallin ensimmäisen kerran [[14. lokakuuta]] [[1947]], kun yhdysvaltalainen [[lentäjä]] [[Chuck Yeager]] ylsi 1127 kilometrin tuntinopeuteen [[X-1]]-koneella.
 
Äänen nopeus normaaliolosuhteissa merenpinnan tasolla 21 °C:n lämpötilassa on n. 344 m/s (1238 km/h).
Autolla äänivalli rikottiin ensimmäisen kerran [[lokakuu]]ssa [[1997]], kun [[Andy Green]] ajoi 1227 kilometrin tuntinopeudella [[auto]]llaan [[Thrust SSC]].
 
AutollaÄänen äänivallinopeus rikottiinylitettiin ensimmäisen kerran autolla [[lokakuu]]ssa [[1997]], kun [[Andy Green]] ajoi 1227 kilometrin tuntinopeudella [[auto]]llaan [[Thrust SSC]].
{{Videotiedosto|Shuttle Columbia sound barrier.ogg|Avaruussukkula rikkoo äänivallin}}
 
{{Videotiedosto|Shuttle Columbia sound barrier.ogg|AvaruussukkulaAvaruussukkulan rikkoo äänivallinyliäänipamaus}}
 
==Katso myös==