Ero sivun ”Piispa (mormonismi)” versioiden välillä

 

*'''Jumalanpalvelusten johtaminen''' – Piispa vastaa sunnuntain pääjumalanpalveluksen eli sakramenttikokouksen johtamisesta. Hän kutsuu jumalanpalvelukseen puhujat ja [[Sakramentti (MAP-kirkko)|sakramentin]] viettämisestä vastaavat diakonit ja papit. Piispa voi myös itse puhua sakramenttikokouksessa. Piispa tai jompikumpi hänen neuvonantajistaan johtaa jumalanpalveluksen, ilmoittaa puhujat ja laulut sekä antaa seurakunnalle tiedoksi tiedotusasiat. Joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina sakramenttikokouksen tilalla on "paasto- ja todistuskokous". Siinä ei ole valmiiksi sovittuja puheita, vaan sakramentin viettämisen jälkeen jokainen halukas saa nousta esiin ja lausua todistuksensa.

*'''Tuomari Israelissa''' – Piispa haastettelee jokaisen seurakunnan jäsenen, ennen kuin hänelle annetaan ''temppelisuositus''. Tämä osoittaa, että kirkon jäsen on kelvollinen astumaan [[Temppeli (mormonismi)|kirkon temppeliin]] ja saamaan siellä annettavat korkeammat pyhät toimitukset. Täten piispa siis vastaa, ettei kukaan arvottomasti elänyt kirkon jäsen astu temppeliin. Piispan vastuulla on myös tarvittavan henkisen ja hengellisen avun järjestäminen, niin että arvottomaksi todettu kirkon jäsen voisi saavuttaa temppelikelpoisuuden mahdollismman pian. Jokaisella on myös oikeus – ja vakavissa tapauksissa myös velvollisuus – kääntyä piispan puoleen hengellisessä hädässä ja synnintunnossa. Piispan tulee järjestää avun tarvitsijalle tarvittavaa sielunhoitoa ja hengellistä tukea ja ohjausta. Vakavissa tapauksissa piispan tulee kutsua koolle kurinpitoneuvosto päättämään kirkkokuritoimenpiteistä tai vakavimmissa tapauksissa jopa seurakunnasta erottamisesta. Piispa myös haastattelee kaikki pappeuteen vihittävät ennen vihkimistä selvittääkseen, ovatko he arvollisia ja uskovatko he kirkon evankeliumiin. Piispa voi myös välittää seurakuntalaisten välisissä ajallisissa kiistoissa. Yleensä hän kuitenkin vetäytyy, mikäli asia vedetään maalliseen tuomioistuimeen.

*'''Seurakuntalaisten ajallisista tarpeista huolehtiminen''' – Piispa on vastuussa kymmenysten ja uhrilahjojen keräämisestä seurakunnastaan. Hänellä on myös oikeus ja velvollisuus jakaa maallista hyvää ahdingossa oleville seurakunnan jäsenille. Erityisesti tämä koskee paastouhria, jonka seurakuntalaiset maksavat köyhien avustamiseksi. Piispa voi jakaa sekä suoraa raha-apua että ruoka- ja muuta tarvikeapua "piispan varastosta" kirkon antamien suuntaviivojen mukaan. Tarkoituksena ei ole, että joku jäisi pysyvästi riippuvaiseksi kirkon taloudellisesta avusta, vaan kyseessä on väliaikaiseksi tarkoitettu diakonaalinen apu. Piispa voi myös opastaa hädänalaisia seurakuntalaisiaan maallisten avustuslähteiden käytössä.