Versio 4. joulukuuta 2007 kello 23.40 muokkaa Skeptosaurus (keskustelu \| muokkaukset) 86 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 4. joulukuuta 2007 kello 23.50 muokkaa kumoa Skeptosaurus (keskustelu \| muokkaukset) 86 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 4: Esimerkiksi [[Euroalue]]en määritellyt rahavarannot, joita [[Euroopan keskuspankki]] seuraa ovat: '''M1''': yleisön hallussa olevat setelit ja kolikot + yön yli ~~talletukset~~(siis heti nostettavissa olevat) pankkitalletukset '''M2''': M1 + alle 2 vuoden maturiteetin ~~talletukset~~määräaikaistalletukset + 3 kk:n aikana ~~lunastettavat~~irtisanottavissa olevat talletukset '''M3''': M2 + euroalueen rahalaitosten liikkeeseen laskemia instrumentteja, mm. takaisinostositoumuksin myytyjä arvopapereita, rahamarkkinarahastojen osuuksia ja enintään kahden vuoden maturiteettisia velkapapereita. '''M3''': M2 + arvopaperit rahamarkkinoilla + talletukset takaisinostosopimuksella + alle 2 vuoden velkapaperit Näistä vain M1 on täysin likvidejä varoja, mutta M3 on puolestaan keskeisin rahavarannon mittari. Usein käytetään myös käsitettä M0, joka tarkoittaa yleisön hallussa olevia seteleitä ja kolikoita sekä muiden pankkien talletuksia keskuspankissa. Rahavarannon määrä ja inflaatio ovat läheisesti riippuvaisia toisistaan. Teoriaa kausaalisesta suhteesta rahamäärän, rahan kiertonopeuden, BKT:n ja hintatason välillä kutsutaan [[rahan kvantiteettiteoria]]ksi. Rahavarannon määrään vaikuttaa oleellisesti myös ns. [[Likviditeettiaste\|likviditeettiaste]] kertoimella 1/L (kerroin johdettavissa suoraan suppenevan geometrisen sarjan summasta), jossa L on siis likviditeettiaste. ▼ Rahavarannon määrä ja inflaatio ovat läheisesti riippuvaisia toisistaan. Teoriaa kausaalisesta suhteesta rahamäärän, rahan kiertonopeuden, BKT:n ja hintatason välillä kutsutaan [[rahan kvantiteettiteoria]]ksi. ▲Rahavarannon määrä ja inflaatio ovat läheisesti riippuvaisia toisistaan. Teoriaa kausaalisesta suhteesta rahamäärän, rahan kiertonopeuden, BKT:n ja hintatason välillä kutsutaan [[rahan kvantiteettiteoria]]ksi. Rahavarannon määrään vaikuttaa oleellisesti myös ns. [[Likviditeettiaste\|likviditeettiaste]] kertoimella 1/L (kerroin johdettavissa suoraan suppenevan geometrisen sarjan summasta), jossa L on siis likviditeettiaste. Neuvostoliiton kaaduttua sen 1300 tonnin kultavarannosta katosi yli tuhat ja 15 miljardin dollarin valuuttavarannosta myöskin suurin osa. Kulta ja valuutta ovat edelleen kateissa. Ryöstöt suoritettiin mm. luomalla pankkeja esim. Tsetseeniaan, joista toimitettiin keskuspankille maksumääräyksiä. Keskuspankin maksettua pankit katosivat rahoineen ilmeisesti [[Veroparatiisi\|veroparatiiseihin]].<ref>Helsingin Sanomat, 11.11.2007</ref>

Ero sivun ”Rahavaranto” versioiden välillä