Ero sivun ”Khevi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
poistettu kuva pois |
p kh:ta |
||
Rivi 1:
'''Khevi''' ({{k-ka|ხევი}}, rotko, kuru) on pieni historiallis-maantieteellinen alue [[Georgia]]n koillisosassa. Se kuuluu nykyään [[Mtskheta-Mtianeti]]n hallinnolliseen alueeseen (''mkhare'') ja [[Q'azbegi]]n maakuntaan. Khevi sijaitsee Suuren Kaukasuksen pohjoisrinteillä, ja siihen kuuluvat Truso-, Tergi- ([[Terek]]) ja Snostsq'ali-jokien laaksot.
Khevin maisemaa hallitsevat alppiniityt, vuorisolat ja vesiputoukset, sekä [[Kazbek]]-vuori (paikallisesti tunnettu nimellä ''Mkinvartsveri'', "jään peittämä"), 5047 metriä korkea nukkuva tulivuori. Alue on suosittu
Provinssin nimi, "rotko", tulee vanhalta [[Tsanaria]]n alueelta, joka tunnetaan georgialaisissa kronikoissa nimellä ''Tsanaretis Khevi'', Tsanarin rotko. Khveiläiset ovat etnisiä georgialaisia, joita kutsutaan
Khevi on ollut pitkään strategisesti tärkeä alue läheisen [[Darialin sola]]n vuoksi, sillä se yhdistää Pohjois-Kaukasuksen Transkaukasiaan ([[Georgian sotilastie]]). [[1600-luku|1600-luvun]] lopusta vuoteen [[1743]] Khvein vuoristoyhteisöjen katsottiin kuuluvan Georgian kruunulle, ja alue laitettiin puoliautonomisen [[Aragvin ruhtinaskunta|Aragvin ruhtinaskunnan]] hallintaan. Kheviläisten ankara vastarinta Aragvi-hallitsijoita kohtaan on heijastunut paitsi alueen kansankulttuuriin myös klassiseen georgialaiseen kirjallisuuteen. [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] tuloa Georgiaan ([[1801]]) ei katsottu Khevissä hyvällä, ja paikalliset järjestivät vuonna [[1804]] kapinan, jonka Venäjän armeija kuitenkin kukisti. Kheviläiset onnistuivat kuitenkin säilyttämään keskiaikaisen elämäntapansa suhteellisen pitkään neuvostokaudelle asti.
| |||