Ero sivun ”Tupa” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Usp (keskustelu | muokkaukset)
linkittelyä
Rivi 1:
{{lähteetön}}
'''Tupa''' on perinteisessä, lähinnä itäsuomalaisessa, maalaistalossa ollut rakennuksen eteläpäädyssä sijaitseva suuri [[asuinhuone]], joka nykykäsityksessä vastaa sekä olohuonetta[[olohuone]]tta että keittiötä[[keittiö]]tä. Tuvan tärkein tunnusmerkki on ollut suuri leivinuuni, joka aikaisemmin yleensä sijaitsi nurkassa, ovesta tullessa oikealla puolella. Tyypillisiä tuvalle ovat olleet ja joskus edelleenkin ovat seinänvieriä kiertävät penkit ja suuri ruokapöytä. Koska tupa yleensä käsittää rakennuksen koko päädyn, sen ikkunat katsovat kolmeen suuntaan ja huone on varsin valoisa. Varhaisempina aikoina talo käsitti usein kaksi tupaa, joiden välissä on läpikuljettava [[eteinen]]. Myöhemmin pohjoispäädyssä oleva tupa jaettiin kahdeksi kamariksi[[kamari]]ksi. Tällöin isäntäpariskunta siirtyi asumaan toiseen kamareista ja tupaan jäivät muu talonväki. Tavalliset savolaisen ja eteläkarjalaisen tuvan mitat ovat 7x7 m eli huone on n. 50 neliömetrin laajuinen. Suurimmat nykyiset tuvat ovat n. 100 neliömetrin suuruisia. Suurperheiden ajalta, jolloin useat sukulaisperheet asuvat yhdessä tiedetään lähes parinsadankinparin sadankin neliön tupia. Tuvaksi sanotaan myös asuinrakennusta kokonaisuudessaan.
 
Länsi-Suomessa tuvalla tarkoitetaan useimmiten pientä asuinrakennusta, lähinnä mökkiä. Joskus sanalla on myös talon suurimman huoneen merkitys. Länsisuomalaisesa asuinrakennuksessa suuri asuinhuone on ollut paikoin nimeltään [[pirtti]] ja monin paikoin sikäläiseen on kuulunut erityinen suuri juhlahuone, jota on sanottu saliksi[[sali]]ksi.
Sana tupa on oletettavasti peräisin myöhäiskantaslaavin sanasta истъба / istŭba 'lämmitettävä huone; tupa; talo'{{lähde}}, 1900-luvun puolivälissä suosittiin selitystä, jonka mukaan tupa olisi ollut peräisin ruotsin sanasta stuga. Ruotsiin tupamaiset asuinhuoneet levisivät kuitenkin jonkin verran myöhemmin kuin Karjalaan ja yleensä Suomeen.
 
==Etymologia==
Länsi-Suomessa tuvalla tarkoitetaan useimmiten pientä asuinrakennusta, lähinnä mökkiä. Joskus sanalla on myös talon suurimman huoneen merkitys. Länsisuomalaisesa asuinrakennuksessa suuri asuinhuone on ollut paikoin nimeltään pirtti ja monin paikoin sikäläiseen on kuulunut erityinen suuri juhlahuone, jota on sanottu saliksi.
Sana tupa on oletettavasti peräisin myöhäiskantaslaavin sanasta истъба / istŭba 'lämmitettävä huone; tupa; talo'{{lähde}}, 1900-luvun puolivälissä suosittiin selitystä, jonka mukaan tupa olisi ollut peräisin ruotsin sanasta stuga. Ruotsiin tupamaiset asuinhuoneet levisivät kuitenkin jonkin verran myöhemmin kuin Karjalaan ja yleensä Suomeen.
 
[[Varuskunta|Varuskunnissa]] tupa on joukkueen, puolijoukkueen tai puolijoukkueenryhmän (10-20 hengen) majoitustila.
 
{{tynkä/Rakennus}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tupa