Ero sivun ”Leevi and the Leavings” versioiden välillä

===Viimeiset vuodet julkisuudelta piilossa: 1996–2003===

Vuonna 1996 Leevi and the Leavings ja sen keulahahmo Gösta Sundqvist ilmoittivat vetäytyvänsä julkisuudesta lopullisesti. Sundqvist ei ollut koskaan pitänyt esillä olemisesta, mutta oli antanut kuitenkin harvakseltaan haastatteluja. 90-luvun puolenvälin jälkeenkin bändi julkaisi tasaiseen tahtiin uusia levyjä, mutta haastatteluja Sundqvist ei enää antanut. Yhtye julkaisi 1996 seuraavan albumin nimeltä ''[[Käärmenäyttely]]''. Vuonna [[1997]] julkaistua kokoelmalevyä ''[[Keskiviikko... 40 ensimmäistä hittiä]]'' on myyty tähän mennessä jo lähes 150 000 kappaletta. 1998 julkaistiin ''[[Kerran elämässä]]'', joka valittiin radiotoimittajien keskuudessa kuukauden levyksi.

Yhtyeen [[2000-luku|2000-luvun]] ensimmäinen albumi, ''[[Bulebule]]'' poikkesi tyyliltään edeltäjistään, sillä kappaleet olivat sanoituksiltaan roisimpia kuin aiemmilla levyillä. ''Bulebule'' myi kuitenkin kultalevyn arvoisesti, vaikka suuri yleisö levyn tyyliä hieman vieroksuikin. Myös Fazerin musiikkikerho valitsi ''Bulebulen'' kuukauden poplevyksi. Vuonna [[2002]] yhtye palasi tuttuun ja itselleen ominaiseen tyyliinsä ''[[Onnen avaimet]]'' -pitkäsoiton myötä. Seuraavana vuonna [[2003]] ilmestyi Leevi and the Leavingsin viimeiseksi jäänyt albumi ''[[Hopeahääpäivä]]'', joka nimensä mukaisesti oli yhtyeen 25-vuotisjuhlalevy. 2000-luvun levyille ominaista oli mm. se, ettei niiltä noussut enää suuria hittejä, vaikka kaksi viimeisintä keräsivätkin kriitikoilta hyvät arvostelut.