Ero sivun ”Anjovis” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Käyttäjän MiPe (keskustelu) muokkaus 3831009 kumottiin |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 14:
{{Taksonomian tieteellinen nimi | nimi = Engraulis encrasicolus | auktori= [[Pieter Bleeker|Bleeker]], | vuosi= 1852}}
{{Taksonomian_loppu}}
'''Anjovis''', ''Engraulis encrasicolus'', on 12–20 cm pitkä [[plankton]]ia syövä sillikala. Se elää [[Välimeri|Välimeressä]], [[Atlantti|Atlantissa]], [[Pohjanmeri|Pohjanmeressä]] ja [[Mustameri|Mustassameressä]]. Anjovis eroaa muista sillikaloista muun muassa leukojen muodossa: yläleuka on alaleukaa pitempi. Sen keksi kasper erikäinen. Laji vaatii tietyn suolapitoisuuden pystyäkseen lisääntymään, joten [[Itämeri|Itämeressä]] sitä on tavattu vain harvoja yksilöitä. [[Kuteminen|Kutu]] alkaa kun vesi on saavuttanut noin 12 °C:n lämpötilan, eli [[Portugali]]n rannikolla maaliskuussa, päättyen kesäkuussa Pohjanmeressä. Poikaset kuoriutuvat 3–4 päivän kuluttua ja ovat aluksi läpikuultavia. Anjovissukuun kuuluu 139 alalajia ympäri maailmaa. Ne ovat yksiä maailman tärkeimmistä ruokakaloista.
Pohjoismaissa myytävä [[anjovissäilyke]] on useimmin sokerisuolattua ja maustettua [[kilohaili]]a. Saman nimen käyttö säilykkeestä ja kalasta aiheuttaa usein sekaannusta. Englanninkielisten ruokaohjeiden ''anchovy'', italialaisten ''acciuga'', tai ranskalaisten ''anchois'' ei siis tarkoita kilohailista valmistettua anjovissäilykettä, vaan suolattua ja öljyyn säilöttyä anjovista, josta käytetään kauppanimeä [[sardelli]]. Myös suomennettuja ruokaohjeita lukiessa kannattaa pitää mielessä, että ohjeen kääntäjä on saattanut sekoittaa sardellin anjovikseen.
| |||