Ero sivun ”Irtolaisuus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 3:
Irtolaisuutta kehittyy tilanteissa, joissa osa yhteisön jäsenistä menettää toimeentulonsa ja joutuu luopumaan vakituisesta asuinpaikastaan. Maatalousyhteiskunnassa [[kato]] ja teollisen yhteiskunnan [[lama]] voivat synnyttää irtolaisuutta.
Irtolaisuutta on pidetty yhteiskunnallisena ongelmana mm. siksi, että siihen katsottiin liittyvän [[köyhyys|köyhyyttä]] ja rikollisuutta ja myös siksi, että se merkitsi tietyn väestöryhmän olemista ainakin osittain yhteiskunnallisen vallankäytön ulkopuolella.
1900-luvun alussa Suomessa oli laki, että naimaton nuori nainen tai mies ilman töitä oli irtolainen. Irtolaisuuden vältti, kun meni syksyisin pestuumarkkinoille ja pestautui taloon töihin vuodeksi. Pestaaja sitoutui tarjoamaan ruuan ja asunnon.
==Lähteet==
* Suomen historia osa 5. Weilin + Göös 1986.
| |||