Ero sivun ”Bayerin designaatio” versioiden välillä

Designaatio on yleensä annettu pääsääntöisesti kunkin tähdistön tähdille niiden kirkkausjärjestyksessä, jolloin kirkkain tähti on päätähti eli ns. alfatähti, mutta koska kirkkausmääritys on aikanaan tehty silmämääräisesti, on tähän runsaasti poikkeuksia, niin että alfa voi olla kirkkainta tähteä himmeämpi. Esimerkiksi [[Orion (tähdistö)|Orionin]] kirkkain tähti [[Rigel]] on ''β Orionis'' ja toiseksi kirkkain tähti [[Betelgeuze]] ''α Orionis''. Koska tähdistöjen tarkat rajat sovittiin vasta 1900-luvun alussa, eivät kaikki designaatiot vastaa tähden sijaintia modernien tähdistörajojen suhteen. Esimerkiksi kahden tähdistön rajalla sijaitsevilla tähdillä ''β Tauri'' (''γ Aurigae'') ja ''α Andromedae'' (''δ Pegasi'') on kaksi vaihtoehtoista designaatiota. [[Vaaka (tähdistö)|Vaa'an]] tähdistössä selkeästi sijaitsevan ''σ Libraen'' designaatio oli alun perin ''γ Scorpionis''. Näistä seikoista huolimatta Bayerin designaatio on yhä nykyisin erittäinedelleen laajassalaajasti käytössä.

Useimmat tähdet on merkitty pienin kreikkalaisin kirjaimin, mutta niiden loputtua kesken nimeämisjärjestelmää laajennettiin [[latinalaiset aakkoset|latinalaisiin aakkosiin]] – ensin pieniin ja sitten suuriin. Laajennettuja designaatioita käytetään vain harvoin, mutta poikkeuksena eräitä tunnettuja kohteita ovat esimerkiksi ''h Persei'' (joka todellisuudessa on Perseuksen kaksoistähtijoukon toinen osapuoli) ja ''P Cygni''. Isoja latinalaisia kirjaimia ei ole koskaan tarvittu Q:ta pidemmälle, ja niinpä R:stä eteenpäin tähtien designaatiot ovat [[muuttuva tähti|muuttuvien tähtien]] designaatioita.