|
'''Alfred Schütz''' ([[13. huhtikuuta]] [[1899]] [[Wien]]-, [[Itävalta]] – [[20. toukokuuta]] [[1959]] [[New York]]) oli, [[itävaltaYhdysvallat]]lainen) oli itävaltalainen [[filosofi]] ja [[sosiologi]]. Hän opiskeli [[oikeustiede|oikeustiedettä]] [[Wien]]issä, ja tutki myöhemmin [[fenomenologia]]a, [[yhteiskuntatieteet|yhteiskuntatieteiden]] metodologiaa sekä mm. [[Edmund Husserl]]in ja [[William James]]in ajattelua. Schütz muutti Yhdysvaltoihin ennen [[toinen maailmansota|toista maailmansotaa]]. Suurimman osan elämäänsä hän toimi pankkiirina. Hän myös opetti osa-aikaisesti [[New School for Social Research]]issa New Yorkissa.
<!--
Schütz pyrki kehittämään Husserlin fenomenologiaa yhteiskuntatieteiden filosofian pohjaksi, yhdistettynä [[Max Weber]]in sekä johtavien yhdysvaltalaisten sosiologien, kuten [[George Herbert Mead]], teorioihin. Schütz itse ei ollut koskaan Husserlin oppilas, mutta hän ja hänen työtoverinsa [[Felix Kaufmann]] tutkivat Husserlin teoksia laajalti. Schützin ensimmäinen teos ''Der sinnhafte Aufbau der sozialen Welt'' saavutti kuitenkin Husserlin huomion, mikä johti kirjeenvaihtoon ja siihen, että Schütz kävi Husserlin luona ennen tämän kuolemaa vuonna 1938. Hänelle oli tosin tarjottu Husserlin assistentin tointa jo 1930-luvun alkupuolella, mutta hän oli kieltäytynyt.
Schütz's principal task was to develop the phenomenological philosophy of Edmund Husserl as a basis for a philosophy of the social sciences, particularly the theories of [[Max Weber]]. After his emigration from Austria to the USA before the Second World War, he combined this approach with theories from leading American sociologists, such as [[George Herbert Mead]]. Although Schütz was never a student of Husserl, he, together with a colleague, [[Felix Kaufmann]], studied Husserl's work intensively in seeking a basis for a "sociology of understanding" derived from the work of [[Max Weber]]. This work and its continuation resulted in his first book, ''Der sinnhafte Aufbau der sozialen Welt'' (literally, ''The meaningful construction of the social world'', but published in English as ''The phenomenology of the social world''). This work brought him to the attention of Husserl, with whom he corresponded and whom he visited until Husserl's death in 1938. In fact, he was offered the position of assistant to Husserl at [[Albert-Ludwigs-Universität|Freiburg University]] in the early [[1930s]], but declined.
Schütz is probably unique as a scholar of the [[social sciences]] in that he pursued a career as a [[bank]]er for almost his entire life, teaching part-time at the [[New School for Social Research]] in [[New York]] and producing key papers in phenomenological sociology that fill three volumes (published by Nijhoff, The Hague).
-->
== Teoksia ==
** ''Collected Papers II. Studies in Social Theory''. Toimittanut A. Brodersen.
** ''Collected Papers III. Studies in Phenomenological Philosophy''. Toimittaneet I. Schutz ja Aron Gurwitsch.
* ''Gesammelte Aufsätze'' (käännös [[englannista Benita Luckmann]] ja [[Richard Grathoff]]) (1971–1972), 3 osaa:
** Osa 1: ''Das Problem der sozialen Wirklichkeit''. Johdanto [[Aron Gurwitsch]] (1971)
** Osa 2: ''Studien zur soziologischen Theorie''. Toimittanut Arvid Brodersen (1972)
** Osa 3: ''Studien zur phänomenologischen Philosophie''. Toimittanut Ilse Schütz (1971)
* ''Das Problem der Relevanz''. Toimittanut Richard M. Zaner, johdanto Thomas Luckmann (1971)
<!--
* ''Zur Theorie sozialen Handelns. Ein Briefwechsel''. Kirjeenvaihto [[Talcott Parsons]]in kanssa (1977)
* „Das Problem der Relevanz“ Herausgegeben und erläutert von Richard M. Zaner, mit einer Einleitung von [[Thomas Luckmann]]. Frankfurt am Main: Suhrkamp 1971.
* ''Theorie der Lebensformen. Frühe Manuskripte aus der Bergson-Periode''. Toimittanut Ilja Srubar (1981)
* „Zur Theorie sozialen Handelns. Ein Briefwechsel“. (Original: The theory of social action. The correspondence of Alfred Schutz and [[Talcott Parsons]]). Frankfurt am Main 1977
* „Theorie der Lebensformen. Frühe Manuskripte aus der Bergson-Periode“. Herausgegeben und eingeleitet von Ilja Srubar. Frankfurt am Main: Suhrkamp 1981 (= suhrkamp taschenbuch wissenschaft. 350.), 341 S.
-->
== Kirjallisuutta ==
| 