|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{Tämä artikkeli|käsittelee [[Valtio|valtiota]] nimeltä Suomi. [[Suomi (täsmennyssivu)|Täsmennyssivulla]] on muita määritteitä sanalle suomi.}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{Valtion_tiedot|koko-nimi =Suomen tasavalta<br />Republiken Finland|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
nimi-genetiivissä=Suomen|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
lippu=[[Kuva:Flag of Finland.svg|border|125px|Suomen lippu]]|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
vaakuna=[[Kuva:Coat of arms of Finland.svg|center|85px|Suomen vaakuna]]|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
sijainti=[[Kuva:LocationFinland.svg|center|300px|Suomen sijainti]]|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
motto =ei virallista mottoa|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
viralliset-kielet=[[suomen kieli|suomi]] ja [[ruotsin kieli|ruotsi]]<sup>1</sup>|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
pääkaupunki =[[Helsinki]], 565 911 as.|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
pääkaupungin-koordinaatit=|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
suurin-kaupunki=[[Helsinki]]|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
valtionpäämiehen-nimike=[[Suomen presidentti|Presidentti]]<br />[[Suomen pääministeri|Pääministeri]]|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
nykyinen-valtionpäämies=[[Tarja Halonen]]<br />[[Matti Vanhanen]]|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
alan-sijaluku =63|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
pinta-ala =338 417,21|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
vesipinta-ala=34 331,35 km² (10,1 %)|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
väestönlaskentavuosi=2007|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
väkiluvun-sijaluku =110|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
väkiluku=5 292 190<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ | Nimeke = Tietoyhteiskunnan luotettava palvelukeskus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Suomen väkiluku | Julkaisu = |
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Ajankohta = 16.8.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Väestörekisterikeskus | Viitattu = 16.8.2007 | Kieli = }}</ref>|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
väestötiheys=17,4|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
itsenäisyystapahtumat = – julistautui<br /> – tunnustettu|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
itsenäisyysvuodet =[[6. joulukuuta]] [[1917]]<br />[[31. joulukuuta]] [[1917]]|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
valuutta=[[Euro]]|valuuttatunnus=EUR|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
aikavyöhyke=+2|kesäaika=UTC+3|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
kansallislaulu=[[Maamme]] |
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
verkkotunnus=fi|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
suuntanumero=358|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
bkt-vuosi=2006|bkt-sija=52|bkt=169 700 miljoonaa [[euro|€]]|bkt-per-asukas=31 866 € ([[Luettelo valtioista bruttokansantuotteen henkilöä kohti mukaan|sijalla 12]])
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
|hdi-vuosi ={{ValtioHDI|Vuosi}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
|hdi-sija ={{ValtioHDISija|FI}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
|hdi ={{ValtioHDI|FI}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
|alaviite=<sup>1</sup>Suomen laki ei puhu virallisista kielistä, vaan se määrittelee suomen ja ruotsin kansalliskieliksi. Lisäksi laki turvaa myös [[saamelaiskielet|saamelaisten]], [[romani]]en ja [[suomalainen viittomakieli|viittomakielisten]] oikeuden käyttää omaa kieltään.|
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
valtiomuoto=[[tasavalta]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
|muut-kaupungit=[[Espoo]], 237 581 as.<br />[[Tampere]], 207 697 as.<br/>[[Vantaa]], 192 226 as.<br />[[Turku]], 175 398 as.<br/>[[Oulu]], 131 228 as.<br/>[[Luettelo Suomen kaupungeista|muita kaupunkeja]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
|väestönkasvu=0,16
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
|väestönkasvuvuosi=2005
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
|maatalous=3,3
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
|teollisuus=30,2
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
|palvelut=66,5
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
|lyhenne=FI, FIN
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
|ajoneuvo=FIN
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
|lentokone=OH
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
|edeltäjät=[[Suomen suuriruhtinaskunta]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
'''Suomen tasavalta''' eli '''Suomi''' ({{k-sv|Republiken Finland, Finland}}) on valtio [[Pohjois-Eurooppa|Pohjois-Euroopassa]] [[Itämeri|Itämeren]] rannalla. Se rajautuu idässä [[Venäjä]]än, pohjoisessa [[Norja]]an ja lännessä [[Ruotsi]]in; neljäs naapurimaa [[Viro]] sijaitsee [[Suomenlahti|Suomenlahden]] eteläpuolella. [[Ahvenanmaa]] on demilitarisoitu autonominen maakunta, joka kuuluu Suomeen.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Suomi on [[Luettelo valtioista väentiheyden mukaan|harvaan asuttu]] ja sen 5,3 miljoonaa asukasta<ref name="suomi.fi">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Väestö | Ajankohta= | Osoite=http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/perustietoa_suomesta/vaesto/index.html | Julkaisija=Suomi.fi | Luettu= | Kieli= }}</ref> pääosa keskittyy keski - ja eteläisiin osiin. Pohjoisinta [[Lapin lääni|Lappia]] lukuun ottamatta Suomen ilmasto on [[Lauhkea vyöhyke|lauhkea]].
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Suomen maapinta-alasta rakennetun maan osuus on neljä prosenttia. Maatalousmaata on noin yhdeksän prosenttia, metsää 77 prosenttia ja muuta maata kymmenen prosenttia.<ref name="Taloussanomat:">[[Taloussanomat]]:Suomi on Euroopan metsäisin maa [http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=78&news_id=200716692&rss=4], [[7. heinäkuuta|7.7.]][[2007]], luettu [[7. heinäkuuta|7.7.]][[2007]] 22:40 [[UTC]] +3h</ref>
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Maan [[Suomen perustuslaki|perustuslaki]] määrittelee kansalliskieliksi [[Suomen kieli|suomen]] (vuonna 2005 puhujia 91,64 prosenttia väestöstä) ja [[Ruotsin kieli|ruotsin]] (puhujia 5,50 prosenttia)<ref name="stk">[http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html Suomen tilastokeskus, vuonna 2005]</ref> ja kansankirkoiksi [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisen kirkon]] (jäseniä 82,4 prosenttia vuoden 2006 lopussa) ja [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] (jäseniä 1,1 prosenttia). Suomi arvioidaan [[inhimillisen kehityksen indeksi]]llä 11.<ref name="unhd">[http://hdr.undp.org/statistics/data/hdi_rank_map.cfm Yhdistyneet kansakunnat, Inhimillisen kehityksen indeksi]</ref> ja [[Luettelo valtioista bruttokansantuotteen henkilöä kohti mukaan|bruttokansantuotteella]] 12.<ref>Ostovoimakorjattu luku vuodelta 2005. Tilastoja on saatavilla muun muassa [http://www.imf.org/ Kansainvälisen valuuttarahaston sivuilla].</ref> sijalle maailmassa. Suomi kuuluu [[Pohjoismaat|Pohjoismaihin]] ja [[Euroopan unioni]]in.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Nimi ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Sanan ''Suomi'' [[etymologia]]sta ei ole täyttä varmuutta. Se on ilmeisesti ollut alun perin lähinnä [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomea]] koskeva nimitys ja laajentunut vasta myöhemmin tarkoittamaan koko maata. Sanaa on käytetty jo [[Pähkinäsaaren rauha]]nsopimuksessa nimen ''[[Suomenvesi|Somewesi]]'' osana, jolloin se on kuitenkin merkinnyt Suomenlahden pohjukkaa. Vanhastaan sana on selitetty ''[[suo]]n'' tai ''[[suomu]]n'' johdokseksi, mutta uudempien tulkintojen mukaan se on lainasana. Lainan yhdeksi mahdolliseksi lähteeksi on arveltu kantabaltin sanaa *zemē, josta myös nimet [[Häme]] ja [[saame]] olisivat peräisin. Toisen selityksen mukaan sana olisi lainattu indoeurooppalaisesta ihmistä tarkoittavasta sanasta, jolloin se olisi samaa juurta kuin esimerkiksi [[latina]]n ''homo'', ihminen.<ref name="ses">{{Kirjaviite|Tekijä=Kaisa Häkkinen|Nimeke=Nykysuomen etymologinen sanakirja|Julkaisija=WSOY|Vuosi=2004|Tunniste=ISBN 951-0-27108-X}} – sivut 1210 ja 1211</ref>
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Nykyään nimen ''Suomi'' vastineita käytetään itämerensuomalaisten kielten lisäksi saamelaiskielissä, [[Latvian kieli|latviassa]] ja [[Liettuan kieli|liettuassa]].<ref>Latviaksi [http://lv.wikipedia.org/wiki/Somija Somija], liettuaksi [http://lt.wikipedia.org/wiki/Suomija Suomija], pohjoissaameksi [http://se.wikipedia.org/wiki/Suopma Suopma].</ref> Valtaosassa maailman kieliä maasta käytetään [[Ruotsin kieli|ruotsin]] ja [[Englannin kieli|englannin]] "Finland"-nimeä vastaavaa sanaa. Tämänkään nimen etymologiasta ei ole varmuutta. [[Tacitus|Tacituksen]] antiikin aikana mainitsemat ''[[fennit]]'' ovat todennäköisimmin viitanneet saamelaisiin. Vuoden [[1171]] tai [[1172]] [[bulla]] "[[Gravis admodum]]" saattaa olla ensimmäinen lähde, jossa ''finneillä'' on tarkoitettu suomalaisia. Termi on ''Suomen'' tavoin viitannut aluksi Varsinais-Suomen alueeseen, kuten nimi ''Fialanda'' paavi [[Innocentius III]]:n kirjeessä vuodelta 1209 ja ''Finland'' [[Egilin saaga]]ssa 1200-luvun alkupuoliskolta. Ruotsin vallan ajan alkuvuosina maata alettiin kutsua "Itämaaksi" ({{k-sv|Österland}}), erotuksena pienemmästä alueesta, Varsinais-Suomesta; tämä nimi esiintyy asiakirjoissa ensi kerran vuonna [[1340]]. Kuitenkin jo 1400-luvulla "Finland" alkoi yleistyä koko maan nimeksi Suomen muotoutuessa selvemmin omaksi kokonaisuudekseen.<ref>Suomi kautta aikojen – sivut 29, 51 ja 61</ref>
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Historia ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{Pääartikkeli|[[Suomen historia]]}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
=== Esihistoria ===
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Kuva:Astuvansalmi hirvia.jpg|thumb|250px|[[Astuvansalmen kalliomaalaukset]] [[Ristiina]]ssa [[Etelä-Savo]]ssa Suomen esihistorialliselta ajalta ovat Pohjoismaiden laajimmat.]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{Pääartikkeli|[[Suomen esihistoria]]. Nykyisten [[Suomalaiset|suomalaisten]] alkuperää käsittelee artikkeli [[Suomalaisten alkuperä]].}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
==== Kivikausi ====
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Jos [[Pohjanmaa]]lta esiin kaivetun [[Karijoki|Karijoen]] [[Susiluola]]n löydöt on tulkittu oikein, Suomessa on asunut [[Neandertalinihminen|neandertalinihmisiä]] jo paleoliittisella kivikaudella 130 000 vuotta sitten, ennen edellistä jääkautta.<ref>[http://www.nba.fi/fi/susiluola Museovirasto: Susiluola]</ref> Vanhimmat varmat todisteet ihmisasutuksesta Suomen alueella ovat Lahden [[Ristola (Lahti)|Ristola]]sta ja Orimattilasta noin vuodelta 8700 eaa. Väestö saapui etelän ja kaakon suunnasta. Suomen asutus on jatkunut keskeytyksettä jääkauden päättymisestä nykyaikaan.<ref> Museovirasto, väliotsikko Väestön kehitys esihistoriallisella ajalla [http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_tulost_0.]</ref> Mesoliittisen kivikauden jälkeen Suomi kuului 5200 eaa. alkaen [[Kampakeraaminen kulttuuri|kampakeramiikan]] laajaan alueeseen, joka ulottui laajalle alueelle Veikseliltä Uralille.<ref> http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_kivik5</ref> Kivikautisten kulttuurien elämäntapa perustui enimmäkseen metsästykseen ja kalastukseen. Mahdollisesti [[Neoliittinen kivikausi|neoliittisen kivikauden]] lopulla (noin 3200–1500 eaa.) tehtiin silti Suomessakin jo maanviljely- ja karjanhoitokokeiluja. Yleisesti otaksutaan, että [[Suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaista kieltä]] on puhuttu Suomen alueella jo jostain kivikauden vaiheesta lähtien, mutta tarkemmasta ajankohdasta on erimielisyyttä.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
==== Pronssi- ja rautakausi ====
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Suomen [[pronssikausi]] ajoitetaan tavallisesti 1500/1300–500-luvuille ennen ajanlaskun alkua. Pronssin valmistus levisi Suomen alueelle kahdesta suunnasta: länsirannikolle [[Skandinavia]]sta yhdessä muun muassa [[Hiidenkiuas|uuden hautaustavan]] kanssa, ja maan sisä- ja pohjoisosiin idästä. Kaudella [[maanviljely]]n (pääasiassa ehkä [[Kaskiviljely|kaskiviljelyä]]) merkitys kasvoi pyyntitalouden rinnalla erityisesti rannikolla, ja se yhdessä karjankasvatuksen kanssa vakiinnutti asumista.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Rauta|Raudan]] valmistustaito saapui Suomeen sekä idästä että lännestä 500-luvulla eaa. [[Roomalainen rautakausi|Roomalaisella rautakaudella]] ja [[Kansainvaellusaika|kansainvaellusajalla]] yhteydet Baltiaan ja Skandinaviaan vilkastuivat. [[Merovingiaika|Merovingi]]- ja [[Viikinkiaika|viikinkiajalla]] etenkin maan eteläalueiden väestö kasvoi ja asutus levisi Hämeessä ja Savossa. Viimeistään 1000-luvulla Suomi päätyi myös [[kristinusko]]n vaikutuspiiriin. Itä-Suomessa ja [[Laatokka|Laatokan]] alueella rautakautinen maanviljelijäkulttuuri syntyi länttä myöhemmin, ja sen kukoistuskausi sijoittuu [[Ristiretkiaika|ristiretkiajalle]] 1000–1200-luvuille. Karjalan alueelle kristinusko levisi idästä ja samalla [[Novgorod]]in vaikutus kasvoi.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
=== Osana Ruotsia ===
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin vallan aika Suomessa]]}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
==== Keskiaika ====
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Läntinen Suomi liitettiin Ruotsiin 1200-luvun kuluessa. Ruotsin ja Novgorodin välinen raja ja samalla Suomen itäraja määriteltiin säilyneiden lähteiden mukaan ensimmäisen kerran [[Pähkinäsaaren rauha]]ssa vuonna [[1323]]. Kirkko, ruotsalaisten siirtolaisuus, lainsäädäntö ja hallinto – muun muassa verotus, maakuntalaitos ja linnat – liittivät uudet alueet kiinteämmin osaksi Ruotsia. Vuonna [[1362]] Suomen laamanni sai myös oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin. [[Keskiaika|Keskiajalla]] Suomeen syntyivät eurooppalainen [[Sääty|sääty-yhteiskunta]], kaupunkilaitos ja katolinen kirkko-organisaatio.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
==== 1500- ja 1600-luvut ====
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
1300-luvun lopulta 1500-luvulle Suomi oli Ruotsin mukana osa [[Kalmarin unioni]]a, joka hajosi [[Kustaa Vaasa]]n johdolla. Hänen valtakaudellaan Ruotsiin syntyi vahva keskusvaltio, joka loi perustan maan 1600-luvun suurvalta-asemalle. [[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksessa]] katolinen uskonto vaihdettiin [[Martti Luther]]in oppeihin, mikä antoi alkusysäyksen myös suomen kirjakielen kehittämiselle. Suurvalta-aikana Ruotsi onnistui laajentamaan [[Tanska]]a, [[Puola]]a ja [[Venäjä]]ä vastaan käydyissä sodissa alueitaan Itämeren ympärillä; tämä toisaalta laski Suomen merkitystä Ruotsin politiikassa, mutta toisaalta maa ei joutunut sataan vuoteen taistelukentäksi.<ref>Suomi kautta aikojen – sivut 104 ja 114</ref> 1600-luvulla Suomi kytkettiinkin hallinnollisesti tiukemmin emämaahan, ja ruotsin kielen asema Suomessa vahvistui kun Ruotsista tuli Suomeen virkamiehiä.<ref>[http://virtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=25909 Virtual Finland]; ''Suomi kautta aikojen'', sivu 123</ref> Hallintoa kehitettiin: Turkuun perustettiin [[Turun akatemia|yliopisto]] ja [[Turun hovioikeus|hovioikeus]], kaupunkilaitosta uudistettiin ja maahan perustettiin postilaitos [[Pietari Brahe]]n johdolla.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
==== 1700-luku ====
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Kuva:Suomenlinna.jpg|thumb|250px|left|[[Suomenlinna]]n rakentaminen Helsingin edustalle oli yksi niistä toimista, joilla Ruotsi yritti lujittaa Suomen puolustusta hattujen sodan jälkeen.]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
1700-luvun kuluessa Ruotsin valtapoliittinen asema murentui [[Suuri Pohjan sota|suuressa Pohjan sodassa]]. [[Narvan taistelu]]ssa vuonna [[1700]] Ruotsi saavutti voiton, mutta seuraavina vuosina Venäjän keisarin [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] onnistui rauhassa vallata Ruotsilta [[Inkerinmaa]] ja aloittaa uuden pääkaupungin, [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]], rakentaminen alueelle. Sota päättyi vasta vuonna [[1721]] [[Isoviha|isonvihan]], Suomen vuosia kestäneen venäläismiehityksen, jälkeen [[Uudenkaupungin rauha|Uudenkaupungin rauhassa]]. [[Hattujen sota|Hattujen sodassa]] [[1741]]–[[1743]] Suomea miehitettiin jälleen, ja Ruotsin itäraja siirtyi [[Kymijoki|Kymijoelle]]. Sodista huolimatta etenkin 1700-luvun jälkipuolisko oli maalle edellisestä vuosisadasta poiketen suhteellisen kehityksen ja vaurastumisen aikaa.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
=== Autonomian aika ===
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Kuva:Diet of Porvoo.jpg|thumb|280px|Suomen liittyminen Venäjään muodollistettiin [[Porvoon valtiopäivät|Porvoon valtiopäivillä]], joissa myös keisari [[Aleksanteri I]] oli paikalla.]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{Pääartikkeli|[[Suomen suuriruhtinaskunta]]}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
==== Suomen suuriruhtinaskunnan perustaminen ====
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Venäjä [[Suomen sota|hyökkäsi Suomeen]] vuonna [[1808]] Ruotsin kieltäydyttyä liittymästä [[Napoleon]]in Britannian vastaiseen [[Englannin mannermaasulkemus|mannermaasulkemukseen]]. Sodan tuloksena Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa ja maasta tehtiin [[Autonomia|autonominen]] suuriruhtinaskunta, joka sai säilyttää Ruotsin vallan aikaisen kielen, uskonnon ja perustuslait, ja jolla oli Ruotsin valtakaudesta poiketen oma hallinto ja oikeusjärjestelmä. Vallanvaihdosta seurasivat uudistukset: [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] alue liitettiin muuhun Suomeen vuonna 1812, pääkaupunki ja [[Turun palo]]n jälkeen myös yliopisto siirrettiin Turusta [[Helsinki]]in ja maahan perustettiin senaatti ja keskusvirastoja.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
==== Modernisoituva Suomi ====
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
1800-luvun jälkipuoliskoa leimasivat kansallinen herääminen, [[Teollistuminen|teollistumisen]] tuoma taloudellinen nousu ja uuden hallitsijan, [[Aleksanteri II]]:n, myötä syntynyt vapaamielinen ilmapiiri. 1860-luvulla [[valtiopäivät]] alkoivat jälleen kokoontua useiden kymmenien vuosien tauon jälkeen.<ref>Suomi kautta aikojen – sivut 266-269</ref> Samana vuosikymmenenä maahan avattiin ensimmäinen [[rautatie]] sekä ensimmäinen liikepankki ja elinkeinojen vapautuminen alkoi – näitä uudistuksia edelsivät [[Suomen markka|oma rahayksikkö]], omat postimerkit ja ensimmäinen lennätinlinja. Keskeinen osa maan teollistumisessa oli sahateollisuudella, jonka osuus kokonaistuotannosta 1900-luvun toisella vuosikymmenellä oli 35 prosenttia.<ref>Suomi kautta aikojen – sivu 300</ref> Taloudellista kehitystä seurasivat [[Suomen taiteen kultakausi]], naisten aseman kohentuminen ja suomenkielisen kirjallisuuden nousu. Tänä aikana syntyi myös käsitys Suomesta Venäjästä erillisenä valtiona, joka yhdessä Venäjällä 1860-luvulta levinneen [[nationalismi]]n kanssa purkautui 1800-luvun lopussa [[Sortokaudet|sortokausiksi]].<ref>Osmo Jussila: Suomen suuriruhtinaskunta – sivut 19-20</ref> Ensimmäisen sortokauden päätti [[vuoden 1905 suurlakko]], jonka jälkeen maahan saatiin [[Äänioikeus|yleinen äänioikeus]] – samoihin aikoihin myös [[Luettelo Suomen puolueista|puoluejärjestelmä]] alkoi syntyä.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
=== Itsenäinen Suomi ===
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{Pääartikkeli|[[Itsenäinen Suomen tasavalta]]}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Kuva:Torvisen kansakoulu 1924-26.jpg|thumb|left|300px|Suomen itsenäisyyttä on leimannut jatkuva koulutustason kehittyminen. Kuvassa Torvisen kansakoulun oppilaita 1920-luvulla]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
==== Lokakuun vallankumous ====
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Ensimmäinen maailmansota]] aiheutti Venäjän hallinnon [[Helmikuun vallankumous|romahduksen keväällä 1917]]. Seuranneessa sekavassa tilanteessa Suomi julistautui itsenäiseksi [[6. joulukuuta]] [[1917]]. Tilanne maassa jatkui kuitenkin sekavana. Saksalaisten vallattua kesällä 1917 Ukrainan ruoan tuonti Venäjältä oli katkennut, ja maassa vallitsi uhkaava ruokapula. Teollisuus, joka oli ollut riippuvainen Venäjän markkinoista, oli levottomuuksien takia lamassa. Maassa oli edelleen hajoamistilassa olleen Venäjän armeijan joukkoja, ja keisarillisen Venäjän lakeijana pidetty poliisi- ja santarmilaitos oli lakannut olemasta. Järjestysvaltaa hoitamaan oli syntynyt keväästä alkaen järjestyskaarteja, jotka kesän 1917 lakkojen ja levottomuuksien aikana alkoivat jakautua työväen [[Punakaarti|punakaarteiksi]] ja porvaripuolueiden [[Suojeluskunta|suojeluskunniksi]].
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
==== Sisällissota ====
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Tammikuun [[1918]] aikana kesästä asti kiihtynyt vastakkainasettelu puhkesi avoimeksi sodaksi, kun [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattien]] äärisiipi suoritti vallankaappauksen Helsingissä [[27. tammikuuta]]. Samaan aikaan porvarillisenemmistöisen [[Eduskunta|eduskunnan]] tukema senaatti siirtyi Vaasaan ja nimitti [[kenraaliluutnantti]] [[C. G. E. Mannerheim]]in suojeluskuntien ylipäälliköksi. Seuranneessa [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] valkoiset saivat apua [[Saksa]]sta ja punaiset Venäjän bolševikeilta. Vaikka punaiset hallitsivat aluksi koko Etelä-Suomea, jonne maan teollisuus oli keskittynyt, sodan voittivat valkoiset. Tämä johtui lähinnä siitä, että valkoisella puolella oli käytettävissään huomattavasti enemmän sotilaskoulutusta saanutta päällystöä, mikä mahdollisti [[Asevelvollisuus|asevelvollisten]] joukkojen tehokkaan käytön. Sodan aikana molemmat puolet harjoittivat julmaa terroria ja sodan jälkeen hävinneitä pidettiin vuosia vankileireillä. Ulkomaalaiset uhrit ja vankileireillä sodan jälkeen kuolleet mukaan lukien surmansa sai kaikkiaan noin 36 000 ihmistä.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
==== Tasavalta vakiintuu ====
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Välittömästi sodan jälkeen Suomen ulkopolitiikka oli voimakkaan saksalaismielistä, mutta ensimmäisen maailmansodan päätyttyä syksyllä [[1918]] Saksan tappioon Suomi siirtyi noudattamaan Englantiin ja Ranskaan sekä kollektiiviseen turvallisuuteen nojannutta ulkopolitiikkaa. Sisäpolitiikassa alettiin samaan aikaan luoda sovintoa. Merkittävimmät punaisten toiveet: [[Torpparilaki|torpparivapautus]], [[oppivelvollisuuslaki]], uskonnonvapaus ja kunnallinen yhtäläinen äänioikeus toteutuivat vapaamielisten porvarien ja eduskuntaan palanneiden sosiaalidemokraattien yhteistyönä. Tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi valittu [[K. J. Ståhlberg]] vakiinnutti Suomeen perustuslaillisen, presidenttikeskeisen demokratian, jossa kaikilla muilla paitsi kommunisteilla oli toimintavapaus.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
==== Yhteiskunnallinen levottomuus ====
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Kuva:Pariisin_rauha.png|thumb|250px|right|Suomen jatkosodan seurauksena menettämät alueet]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Vuonna [[1928]] Suomessa alkanut talouslama aiheutti kommunistien ja äärioikeiston voimistumisen. Vahva äärioikeistolainen [[Lapuan liike]] vaati kommunistien toiminnan kieltämistä lainsäädännöllä, mikä myös toteutui. Poliittinen kenttä oikeistolaistui, mikä näkyi [[Kansallinen kokoomus|kokoomuksen]] [[P. E. Svinhufvud]]in valinnassa tasavallan presidentiksi vuonna [[1931]]. Lapuan liikkeen jäsenet sieppasivat ja pahoinpitelivät satoja vasemmistolaisia. Vuonna [[1932]] Lapuan liikkeen toiminta huipentui [[Mäntsälän kapina]]an, joka kukistui verettömästi kansan pääosan ja Puolustusvoimien annettua tukensa tasavaltaa puolustaneelle presidentti Svinhufvudille.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
1930-luvun laman synnyttämä työttömyys kasvatti monin paikoin yhteiskunnallista tyytymättömyyttä. Monet suomalaiset liikkuivat maan sisällä työn perässä.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Noin 10 000 suomalaista loikkasi Neuvostoliittoon vuosina 1918–1939. Monet tekivät tämän lama-aikana paremman elämän toivossa. Suuri osa näistä emigranttisuomalaisista surmattiin Stalinin vainoissa vuonna 1938. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jukka Rislakki, Eila Lahti-Argutina | Nimeke = Meillä ei kotia täällä: Suomalaisten Loikkarien Joukkotuho Uralilla 1938 | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-14851-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref>, <ref>[http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=&jarjestys=&haku=&sivu=12&vps=100&arvostelu=82]</ref>, <ref>Olimme joukko vieras vaan: venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun / Lahti-Argutina, Eila
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Turku: Siirtolaisinstituutti, 2001</ref>
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
==== Heikkenevä turvallisuustilanne ====
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Euroopan poliittinen tilanne kiristyi [[1930-luku|1930-luvulla]], ja vuodesta [[1935]] alkaen oli selvää, että Suomen turvanaan pitämä Kansainliitto ei kyennyt takaamaan vakavasti otettavaa turvallisuutta pienille maille. Tämä johti ulkopolitiikan linjan muuttumiseen. Suomi alkoi varustautua resursseihinsa nähden melko voimakkaasti ja haki turvaa [[Pohjoismaat|pohjoismaisesta]] yhteistyöstä. Sisäpolitiikassa maailmanpoliittinen tilanne näkyi entistä suurempana sovinnollisuutena vasemmiston ja oikeiston välillä. Tämä loi pohjan myöhemmälle [[Talvisodan henki|talvisodan hengelle]].
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
==== Talvisota ====
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Vuonna [[1938]] [[Neuvostoliitto]] esitti ensimmäisen kerran epävirallisesti alueluovutuksia [[Karjalan kannas|Karjalan kannaksella]]. Tällöin Suomi kieltäytyi ehdottomasti. Seuraavan vuoden syksyllä, kun [[toinen maailmansota]] oli alkanut, Neuvostoliitto vaati Suomelta tukikohtaa Hangossa ja alueluovutuksia Kannaksella. Samanlaiset vaatimukset esitettiin myös [[Baltian maat|Baltian maille]]. Toisin kuin ne, Suomi ei suostunut vaatimuksiin, minkä seurauksena Neuvostoliitto aloitti marraskuun [[1939]] lopussa [[Talvisota|talvisodan]]. Sota päättyi maaliskuussa [[1940]], kun Neuvostoliitto totesi, ettei se kyennyt miehittämään Suomea. Suomi joutui kuitenkin [[Luovutettu Karjala|luovuttamaan laajoja maa-alueita Karjalasta]] ja Lapin Sallasta. Alueiden väestö evakuoitiin muualle Suomeen.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
==== Välirauhasta jatkosotaan ====
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Välirauha]]n aikana Neuvostoliiton ja Suomen suhteet säilyivät kireinä. Neuvostoliitto painosti Suomea erityisesti Petsamon kaivosalueen suhteen. Saksalaisten miehitettyä Norjan Suomi salli saksalaisten joukkojen kuljetukset alueensa läpi, mikä loi Suomelle ja Natsi-Saksalle läheiset asevelisuhteet. Saksan [[Operaatio Barbarossa|hyökätessä kesällä 1941 Neuvostoliittoon]] Suomi aloitti myös hyökkäyksen. [[Jatkosota|Jatkosodassa]] Suomi valloitti vanhan valtioalueensa takaisin Saksan tuella sekä miehitti [[Itä-Karjala]]n. Kesäkuussa [[1944]] alkaneen Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tuloksena rintamalinja siirtyi kuitenkin lähelle nykyistä valtionrajaa, mutta suomalaiset joukot kykenivät pysäyttämään Puna-armeijan etenemisen eikä Suomea miehitetty. Saksalaisten joukkojen jätettyä Viron Suomi teki Neuvostoliiton kanssa [[Moskovan välirauha|rauhan]] syyskuussa [[1944]]. Samalla presidentti [[Risto Ryti]] erosi ja hänen tilalleen nousi sota-ajan ylipäällikkö, Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
==== Rauhan tultua ====
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Sodan jälkeen Suomella oli merkittävä määrä selvitettäviä ongelmia. Saksan kanssa jouduttiin käymään [[Lapin sota]] entisten aseveljien karkottamiseksi Lapista. Karjalasta evakuoitu [[siirtoväki]] sekä rintamamiehet oli [[Maanhankintalaki|asutettava]]. Lisäksi maan oli maksettava suuret sotakorvaukset Neuvostoliitolle, ja estettävä sen vaikutusvallan liiallinen kasvu. Ulkopoliittiseksi linjaksi muodostui [[Paasikiven–Kekkosen linja]]. Linja pyrki ottamaan huomioon Neuvostoliiton turvallisuusintressit, mutta estämään sen liiallisen vaikutuksen sisäpolitiikkaan. Toisin kuin muissa Neuvostoliiton vaikutuspiiriin jääneissä maissa, kommunistit eivät nousseet valtaan Suomessa, vaikka [[Vaaran vuodet|vaaran vuosina]] kommunistien vallankaappauksen uhkaa pidettiin todellisena. Merkittävänä syynä oli se, että Neuvostoliitto ei sotilaallispoliittisen kokonaistilanteen vuoksi halunnut tukea suomalaisten kommunistien mahdollisia vallankaappaussuunnitelmia millään tavoin.<ref>http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/06-04-05.htm</ref> Kommunistit joutuivat jättämään hallituksen vuonna [[1948]], Suomi liittyi [[Pohjoismaiden neuvosto]]on ja [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneisiin kansakuntiin]] vuonna [[1955]] ja sai Neuvostoliitolle tukikohdaksi vuokratun Porkkalan takaisin vuonna [[1956]]. Toisaalta Suomi joutui vuonna [[1948]] solmimaan [[YYA-sopimus|YYA-sopimuksen]], joka sitoi Suomen sotilaallisesti Neuvostoliiton vaikutuspiiriin.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
==== Kekkosen kausi ====
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Kuva:Norden.jpg|thumb|left|200px|Pohjoismainen yhteistyö leimasi Kekkosen ja Koiviston presidenttikausien ulkopolitiikkaa.]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] pitkän presidenttikauden ([[1956]]–[[1981]]) aikana Suomi muuttui maatalousmaasta moderniksi teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi. Tämän seurauksena maaseutu alkoi tyhjetä [[1960]]-luvulta alkaen maaseutuväestön muuttaessa teollisuuskeskuksiin ja Ruotsiin. Samalla yhteiskunnan koulutustaso alkoi merkittävästi nousta [[peruskoulu]]järjestelmään siirtymisen ja korkeakoulutuksen voimakkaan laajenemisen myötä. Taloudellisesti Suomi integroitui länteen liittymällä [[EFTA]]an ja solmimalla vapaakauppasopimuksen [[EEC]]:n kanssa. Poliittisesti Kekkosen pitkä presidenttikausi oli kuitenkin hajanainen. Kekkonen käytti suurempaa valtaa kuin kukaan toinen Suomen presidentti ja hallitukset jäivät lyhytikäisiksi. Vakaan eduskuntaenemmistön saaminen hallituksen taakse oli vaikeaa, sillä eri puolueet olivat eri aikoina paitsiossa ulkopoliittisista syistä. 1970-luvulla Neuvostoliiton vaikutus sisäpolitiikkaan kasvoi.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
==== 1980-luvulta Euroopan unioniin ====
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Mauno Koivisto]]n presidenttikaudella Suomi siirtyi parlamentaristiseen hallintoon, jossa hallitukset istuvat koko vaalikauden. Samalla itänaapuriin alettiin ottaa varovaisesti etäisyyttä. Neuvostoliiton hajotessa Suomen idänkauppa tyrehtyi, mikä yhdessä [[1980-luku|1980-luvulla]] toteutetun rahoitusmarkkinoiden hallitsemattoman vapautuksen kanssa syöksi Suomen syvään taloudelliseen [[Suomen 1990-luvun alun lama|lamaan]]. Lamaa seurannut suurtyöttömyys on purkautunut vain hitaasti. Ulospääsytieksi Suomi valitsi talouden voimakkaan liberalisoinnin ja entistä tiiviimmän integraation Eurooppaan. Neuvostoliiton hajoamisen ja Saksan yhdistymisen luomaa tilannetta Koivisto hyödynsi sanomalla irti YYA-sopimuksen sekä [[Pariisin rauha (1947)|Pariisin rauhansopimuksen]] sotilaalliset, Suomen aseistautumista rajoittaneet artiklat. [[Euroopan unioni]]in maa liittyi vuonna [[1995]], minkä jälkeen Suomi on pyrkinyt olemaan mukana kaikissa unionin rakenteissa. Yhteisvaluutta Euron käyttöön Suomi siirtyi ensimmäisten maiden joukossa vuonna [[2002]].
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Hallinto ja politiikka ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{pääartikkelit|[[Suomen politiikka]] ja [[Suomen hallinto]]}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Kuva:Parliament House of Finland.jpg|right|thumb|240px|[[Suomen eduskunta]] kokoontuu eduskuntatalolla.]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Suomen valtiomuoto on [[tasavalta]]. Suomen valtion päämies on [[Suomen presidentti|presidentti]], joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä [[valtioneuvosto]]n kanssa. Yleensä Euroopan unionia koskevia asioita hoitaa pääministeri.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Virallisessa kielenkäytössä pääministeri ja muut ministerit muodostavat [[valtioneuvosto]]n, mutta arkikielessä valtioneuvostoa kutsutaan lähes poikkeuksetta hallitukseksi. Virallisessa kielenkäytössä hallituksen taas muodostaa valtioneuvosto ja [[presidentti]] yhdessä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Honkanen, Tarja; Marjomäki, Heikki; Pakola, Eija; Rajala, Kari | Nimike = Yhteiskunnan Tuulet 9 | Sivu = 120 | Julkaisija = Keuruu: Otava | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 951-1-19066-0}}</ref>
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
===Hallinto===
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Kuva:Flag of Finland (state).svg|thumb|210px|left|Suomen valtiolippu.]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Pääministeri valitaan puolueiden välisissä hallitusneuvotteluissa ja pääministeri nimittää hallitukseen yleensä noin tusinan muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Perustuslaki|Perustuslain]] mukaan valta kuuluu Suomessa kansalle ja korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema [[eduskunta]]. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. [[Eduskuntavaalit]] pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomessa ei ole perustuslaillista tuomioistuinta, vaan eduskunnan perustuslakivaliokunta valvoo valmistavien lakien perustuslain mukaisuutta.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Suomi siirtyi ensimmäisten maiden joukossa yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Suurimmat puolueet ovat lähes tasavahvat [[Suomen Keskusta]], [[Kansallinen Kokoomus]] ja [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue]]. [[Tulopolitiikka|Tulopolitiikassa]] Suomessa on käytössä ns. kolmikanta, jossa tulonjaosta ja työehdoista sovitaan työmarkkinajärjestöjen ja valtion kesken. Neuvoa antavia kansanäänestyksiä on järjestetty vain kaksi Suomen historiassa: kieltolain kumoamisesta ja Euroopan unionin jäsenyydestä.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Suomen oikeusjärjestelmä on jaettu tuomioistuimiin ja hallinto-oikeuksiin. Tuomioistuimet käsittelevät siviili- ja rikosjuttuja. Hallinto-oikeudet käsittelevät julkisen hallinnon asioita. Korkeimmat oikeusasteet ovat [[korkein oikeus]] ja [[korkein hallinto-oikeus]].
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
=== Valtion aluehallinto ===
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{Pääartikkeli|[[Suomen läänit]]}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Kuva:Suomi.karttapohja.svg|250px|thumb|Suomen kartta, johon on eritelty läänit punaisella viivoituksella ja maakunnat sinisellä viivoituksella. Kunnat ovat merkattu harmaalla (kuntien rajat vuodelta 2007).]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu [[Läänit|lääneihin]], joita on nykyään viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnolliseen maakuntaan.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* [[Etelä-Suomen lääni]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* [[Itä-Suomen lääni]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* [[Lapin lääni]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* [[Länsi-Suomen lääni]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* [[Oulun lääni]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* [[Ahvenanmaan maakunta]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää [[Lääninhallitus|lääninhallituksen]] johtajan, [[maaherra]]n. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta [[1997]], jolloin tehtiin [[lääniuudistus]]. Ennen uudistusta [[Suomen vanhat läänit|läänejä]] oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä, laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 [[kihlakunta]]an.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
=== Paikallishallinto ===
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{Pääartikkeli|[[Suomen kunnat]]}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Itsehallinnollinen perusyksikkö on [[kunta]], joita on vuoden [[2007]] alussa 416. Kunnat perustettiin [[1860-luku|1860-luvulla]] annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassaoloa säätelikin kirkollinen aluejako, ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on [[kunnanvaltuusto]], joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla [[Kunnallisvaalit|kunnallisvaaleilla]]. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii [[kunnanhallitus]], jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakautumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kokoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
=== Paikallinen aluehallinto ===
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{Pääartikkeli|[[Suomen maakunnat]]}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Maakunnat toteuttavat kunnallinen itsehallinnon alueellisella tasolla. Läänijaon uudistuksen yhteydessä [[1997]] perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat [[Suomen historialliset maakunnat|historiallisiin maakuntiin]]. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue- ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Koska on ehdotettu, että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaan kuuluisi vain muutama erillinen kunta, ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Puolustusvoimat ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{Pääartikkeli|[[Suomen puolustusvoimat]]}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Suomen puolustusvoimat]] jaetaan kolmeen haaraan: [[Suomen maavoimat|maavoimiin]], [[Suomen merivoimat|merivoimiin]] ja [[Suomen ilmavoimat|ilmavoimiin]]. [[Sisäasiainministeriö]]n alainen [[Rajavartiolaitos]] ei kuulu Puolustusvoimiin, mutta voidaan liittää siihen sodan aikana. Suomen puolustusvoimien komentaja on nykyään (2007) amiraali [[Juhani Kaskeala]].
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Suomessa on voimassa yleinen [[Asevelvollisuus Suomessa|asevelvollisuus]] miehille ja naisilla on oikeus värväytyä vapaaehtoisena. Asevelvollisuuden voi täyttää varusmiespalveluksena tai siviilipalveluksena. Varusmiespalvelun suorittavien osuus on Suomessa maailman korkeimpia. Vastuu asepalveluksen järjestämisestä on [[Suomen puolustusvoimat|Puolustusvoimilla]], jonka reserviin koulutetaan miehiä asevelvollisuuden avulla. Asevelvollisuus alkaa sen vuoden alusta, jolloin mies täyttää 18 vuotta, ja päättyy sen vuoden lopussa, kun mies täyttää 60 vuotta. Vastuu siviilipalveluksen järjestämisestä on [[työministeriö]]llä. Vuosittain noin 2 500 henkilöä ei valitse aseellista palvelusta. Suomen puolustusvoimien henkilöstön koko on noin 16 500, joista 8 700 on ammattisotilaita. Valmiustilassa on noin 34 000 asepuvullista ja reservin koko on noin 350 000.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Amnesty International]] katsoo Suomen 13 kuukauden siviilipalvelusajan olevan rangaistuksenomainen ja pitää siksi totaalikieltäytyjiä mielipidevankeina.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Amnesty International|Nimeke=Report 2006|Ajankohta=12. heinäkuuta 2006|Osoite=http://web.amnesty.org/report2006/fin-summary-eng|Julkaisija=Amnesty International}} </ref>
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Maantiede ja luonto ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{Pääartikkelit|[[Suomen maantiede]] ja [[Suomen luonto]]}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Kuva:Ev17612 Scandinavia.A2002149.0945.250mFINLANDONLY.jpg|thumb|250px|Kesäinen Suomi satelliittikuvassa.]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Suomen pinta-ala on 338 144,53 km². [[Maankohoaminen|Maankohoamisen]] vuoksi pinta-ala kasvaa vuosittain n. 7 km². Maa on pääosin [[Metsä|metsien]] ja metsäisten [[Suo|soiden]] peittämää: pinta-alasta 250 000 neliökilometriä on joko metsää, kitumaata tai suota. Tämä on useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon, ja Suomi onkin maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Suomen metsien valtapuulajit ovat [[mänty]], [[Metsäkuusi|kuusi]] ja [[koivu]].
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Suomen korkein kohta on [[Halti|Haltitunturi]], joka kohoaa 1 324 metriin merenpinnasta. Maan eteläosa on tasaista, mutta Keski-Suomessa maasto muuttuu kumpuilevaksi. Nykyiset Itä-Suomen vaarat ja Lapin tunturit ovat jäänne muinoin Itä-Karjalasta Lappiin ulottuneesta [[Karelidit|Karelidien]] vuoristosta. Käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat [[Skandit|Skandeihin]]. Suomessa sijaitsee maailman korkein [[Harju|soraharju]], Pyynikin harju, joka kohoaa 160 metrin korkeuteen merenpinnasta ja 80 metriä läheisen Näsijärven pinnasta. Valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemanähtävyydeksi valittu harju sijaitsee Tampereen kaupungin keskustan tuntumassa.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Suomessa on poikkeuksellisen paljon [[järvi]]ä. Yhteensä maassa lasketaan olevan 187 888 yli 500 neliömetrin kokoista järveä ja kaikkien Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on [[Saimaa]] ja syvin [[Päijänne]]. Suomessa on myös Euroopan toiseksi monisaarisin saaristo, johon kuuluu [[Ahvenanmaa]]. Suomen suurin saari on [[Sääminginsalo]] (1 069 km²) [[Saimaa]]lla. Sitä seuraa toisena [[Manner-Ahvenanmaa|Ahvenanmaan pääsaari]] (685 km²). Suurimmaksi saareksi mainitaan usein [[Soisalo]] (1 638 km²), jota ei kuitenkaan maantieteellisesti lasketa saareksi, sillä sitä ympäröivä vedenpinta ei ole kauttaaltaan samassa tasossa. Suomen merialueilla ja sisävesillä saaria on yhteensä 179 584.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
=== Ilmasto ===
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Suomen ilmasto on sen sijainnin takia [[väli-ilmasto]]. Alueen lämpötilaan vaikuttavat suuresti sen sijainti, lännessä sijaitseva [[Itämeri]] ja pohjoisessa virtaava [[Golfvirta]], jotka kohottavat Suomen lämpötilaa hieman korkeammalle verrattuna muihin saman leveysvyöhykkeen alueisiin.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Suomen ilmasto | Ajankohta= | Osoite=http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_3.html | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Luettu=19. marraskuuta 2006 | Kieli= }}</ref> Golfvirran aiheuttama lämpötilan korotus on noin 6–11 °C.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Ilmakehä ABC | Ajankohta= | Osoite=http://www.fmi.fi/abc/index.html?N=41#41 | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Luettu=9. heinäkuuta 2007 | Kieli= }}</ref> Vuotuinen lämpötilan keskiarvo on lounaisimmassa Suomessa 5,5 °C. Keskiarvo laskee kuljettaessa koilliseen, mutta on kuitenkin matalimmillaan maan luoteisimmissa osissa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Lämpötila | Ajankohta= | Osoite=http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_26.html | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Luettu=19. marraskuuta 2006 | Kieli= }}</ref>
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Lännessä sijaitsevien Skandien ansiosta valtaosa Atlantilta lähtevistä sateista jää [[Föhntuuli|föhn-ilmiö]]n takia Norjaan. Suomeen lännestä tulevat tuulet ovat siis useimmiten kuivia ja sateet lisääntyvät kuljettaessa kohti Kaakkois-Suomea. Sademäärät ovat huipussaan heinä-elokuussa, rannikolla hieman myöhemmin ja kesän jonkin asteista säännöllisyyttä lukuun ottamatta sateet ovat epäsäännöllisiä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Suomen ilmasto: Sade | Ajankohta= | Osoite=http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_9.html | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Luettu=19. marraskuuta 2006 | Kieli= }}</ref> Kovia tuulia ei Suomessa ole usein ja varsinkin sisämaassa ne ovat harvinaisia. Sisämaan tuulen keskinopeus on 3–4 m/s ja rannikoilla ja merialueilla 5–7 m/s. Pilviset päivät ovat Suomessa yleisempiä kuin selkeät ja talvisin sekä syksyisin pilvisyys on jopa 65–85 %.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Auringon säteily ja pilvisyys | Ajankohta= | Osoite=http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_25.html | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Luettu=19. marraskuuta 2006 | Kieli= }}</ref>
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
=== Vuodenajat ===
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Suomessa on neljä [[vuodenaika]]a, jotka [[Termiset vuodenajat|termisen määrityksen]] mukaan ovat seuraavat:
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* '''[[Talvi]]''': Keskilämpötila on lounaissaaristoa lukuun ottamatta 0 °C:n alapuolella. Suomen talvi on pitkä, kylmä ja pimeä. Pohjoisimmassa Lapissa talvi alkaa tyypillisesti lokakuussa ja kestää noin 200 päivää. Etelämpänä talven alku lykkääntyy marraskuulle ja lounaassa jopa joulukuulle, jossa talvi on yleensä Suomen lyhyin, noin 100 päivää. [[Lumi]] on olennainen osa Suomen talvea. Pysyvä lumikerros sataa maahan hieman talven alkamisen jälkeen, ja suurimmillaan kinokset ovat maaliskuussa. Korkeimmillaan ollessaan lumen paksuus vaihtelee lounaan 20–30 senttimetristä pohjoisen jopa 90 senttimetriin. Järvet jäätyvät loppuvuodesta, ja paksuimmillaan jäät ovat huhtikuussa, jolloin jääkerros on keskimäärin 50–65-senttimetrinen. Talven lämpötilat voivat olla Lapissa ja Itä-Suomessa alimmillaan −45 °C – −50 °C, muualla Suomessa on leudompaa. Alin Suomessa koskaan mitattu lämpötila on −51,5 °C ([[28. tammikuuta]] [[1999]] Kittilän Pokassa).<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Suomen ilmasto: Talvi | Ajankohta= | Osoite=http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_6.html | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Luettu=19. marraskuuta 2006 | Kieli= }}</ref>
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* '''[[Kevät]]''': Keskilämpötila nousee 0 °C:n ja +10 °C:n välille ja lumipeite sulaa pois. Kevät on Suomen vuodenajoista lyhin. Se alkaa valtaosassa Suomea huhtikuun aikana, pohjoisimmissa osissa toukokuun alussa ja kestää kuudesta yhdeksään viikkoa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Suomen ilmasto: Kevät | Ajankohta= | Osoite=http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_24.html | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Luettu=19. marraskuuta 2006 | Kieli= }}</ref>
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* '''[[Kesä]]''': Keskilämpötila kohoaa yli +10 °C. Tyypillisesti kesä kestää toukokuun lopusta syyskuun alkuun. Kesäisin napapiirillä ja sen pohjoispuolisilla alueilla esiintyy [[Keskiyön aurinko|yöttömäksi yöksi]] kutsuttu ilmiö, jolloin aurinko ei vuorokauden aikana laske. Korkein Suomessa mitattu lämpötila on 35,9 °C, joka mitattiin Turussa vuonna [[1914]]. Yli 25 °C:een hellepäiviä on kesän aikana keskimäärin 10. Määrä vaihtelee vuodesta ja maan osasta riippuen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Suomen ilmasto: Kesä | Ajankohta= | Osoite=http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_23.html | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Luettu=19. marraskuuta 2006 | Kieli= }}</ref>
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* '''[[Syksy]]''': Syksyn aikana keskilämpötila laskee 0 °C:n ja +10 °C:n välille. Syksy alkaa elo-syyskuun lopussa ja kestää talven alkuun loka-marraskuussa. Loppusyksystä maahan sataa ensimmäinen lumikerros, joka todennäköisesti kuitenkin sulaa pois ennen talven alkua.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Suomen ilmasto: Syksy | Ajankohta= | Osoite=http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_22.html | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Luettu=19. marraskuuta 2006 | Kieli= }}</ref>
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Talous ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{Pääartikkeli|[[Suomen talous]]}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Kuva:Fin real gdp growth 96 06.png|thumb|300px|Suomen reaalisen bruttokansantuotteen vuosimuutos [[1996]]–[[2006]].]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Kuva:Nokia 9210 02.jpg|thumb|300px|right|Puhelinvalmistaja [[Nokia (yritys)|Nokia]] on Suomen suurin yritys.]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Suomella on [[Teollistuminen|teollistunut]], varsin vapaa [[sekatalous]], jonka [[bruttokansantuote]] asukasta kohti vastaa suurin piirtein [[Belgia]]a sekä [[Alankomaat|Alankomaita]]. [[Ostovoima]] asukasta kohti vastaa noin [[Saksa]]n ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus – erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää maalle: [[Vienti|viennin]] osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuun ottamatta Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurimmista yrityksistä on huomattavassa asemassa, erityisesti [[Nokia (yritys)|Nokia]] ja metsäyhtiöt, minkä vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa [[palvelusektori]]a pidetään moniin teollisuusmaihin kuten [[Japani]] tai [[Yhdysvallat]] verrattuna alikehittyneenä. Vaikka taloutta on yksityistetty viime aikoina, julkisella taloudella on edelleen merkittävä osuus.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Suomen työmarkkinoilla etujärjestöt ovat voimakkaassa asemassa. [[Tulopolitiikka|Tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa]] (TUPO, kolmikanta) työnantajat, työntekijät ja hallitus ovat sopineet työelämän kysymyksien lisäksi muun muassa veroista ja sosiaalipalveluista ja jopa juhlapyhien paikoista. Hallitus vahvistaa työmarkkinajärjestöjen tekemille sopimuksille maan laajuisia yleissitovuuksia. Tämän on nähty olleen maalle hyödyksi sen tuoman vakaan taloudellisen kasvun vuoksi,<ref name="vm1792004">[http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/2002/20147/name.jsp Tulopoliittinen selvitystoimikunta: Sopimusneuvottelujen taloudellisia lähtökohtia 17.9.2004]</ref> mutta erityisesti viimeaikaisten talouden muutosten myötä mallin on kritisoitu aiheuttavan liikaa työttömyyttä, talouden jäykkyyttä ja muita talouden ongelmia.<ref name="vm1792004"/> Suuremman joustavuuden eduista ja haitoista on käyty keskustelua, mutta eduskunta ei ole suunnitellut merkittäviä muutoksia. Lisäksi suhteellisen korkea työttömyys ja lähestyvä väestön ikääntyminen heikentävät Suomen tulevaisuudennäkymiä.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Suomen tärkeimmät kauppakumppanit ovat [[Saksa]] (15 % tuonnista ja 11 % viennistä), [[Venäjä]] (14 % tuonnista ja 11 % viennistä) ja [[Ruotsi]] (11 % tuonnista ja 11 % viennistä).<ref name="tils">[http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_ulkomaankauppa.html Tilastokeskus: Ulkomaankauppa]</ref> Kauppa Euroopan unionin sisällä muodostaa noin 60 % koko ulkomaankaupasta.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
;Pääasialliset vientitavarat:
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
# Perusmetalli, kone- ja kulkuneuvoteollisuus 31,1 %
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
# Sähkötekninen teollisuus 28,0 %
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
# Puu- ja paperiteollisuus 20,3 %
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
# Kemian teollisuus 13,3 %
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
# Muut 7,4 %
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
'''Pääasialliset tuontitavarat:'''
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Raakaöljy ja raakaöljytuotteet, kemikaalit, kuljetuskalusto, rauta ja teräs, koneet, tekstiilit, viljat
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Matkailu ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Kuva:Koli hill view.jpg|thumb|300px|Kolin kansallispuistoa]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Vuonna 2005 Suomessa tilastoitiin 5 miljoonaa ulkomaalaista kävijää ja 31 miljoonaa kotimaista vähintään yhden yön matkaa. Eniten matkailijoista hyötyi [[Uusimaa]], jonka osuus matkailusta oli vuonna 2002 noin 3,1 miljardia euroa eli 37,6 prosenttia.<ref>[http://www.investinfinland.fi/industries/en_GB/trade_and_services/_files/76347918779942285/default/Travel%20and%20Tourism%20in%20Finland.pdf Travel and tourism in Finland]</ref> [[Kaakkois-Suomi|Kaakkois-Suomen]], [[Lapin lääni|Lapin]], [[Pirkanmaa|Pirkanmaan]], [[Pohjanmaa|Pohjanmaan]] ja Ahvenanmaan markkinaosuudet olivat noin 600-400 miljoonaa euroa.
Suosittu matkakohde on [[Lapin lääni]], jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, [[Joulupukki|Joulupukin]] tapaamisia ja muuta luontoon liittyvää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään erityisen paljon eri teemoilla toimivia kesäjuhlia, mm. [[festivaali|musiikkifestivaaleja]]. Etelä-Suomessa merkittävintä vapaa-ajan matkailua ovat laivaristeilyt Ruotsiin ja Viroon Helsingistä ja Turusta. Turun ja [[Ahvenanmaa]]n välillä sijaitseva [[Saaristomeri]] on maailman suurin saaristo saarien määrässä mitattuna. Helsingissä pysähtyy vuodessa noin 260 risteilylaivaa<ref name="helsat">[http://www.portofhelsinki.fi/default.asp?docId=12525 Helsingin satama: Matkustajaliikenne]</ref> pääasiallisesti kesällä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla [[Tallinna]]an tai junalla [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]in. [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] hajottua matkailu Venäjältä on kasvanut ja ajoittuu vuoden vaihteeseen.<ref>[http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1115287&s=u&wtm=te-19022007 Talvituristi vaatii laatua. Talouselämä 19.2.2007] Viitattu 23.2.2007</ref>
== Liikenne ==
{{Pääartikkeli|[[Liikenne Suomessa]]}}
[[Kuva:Suomen rataverkko 2005.png|thumb|250px|Suomen rautatiekartta.]]
=== Tieliikenne ===
{{Katso myös|[[Tienumerointijärjestelmä]]}}
Suomen liikenneväylistä vastaa Tiehallinto. Teiden kunnossapito ja rakentaminen on kilpailutettu ja urakoitsijoina toimivat mm. Destia (entinen Tieliikelaitos), Skanska, YIT, Lemminkäinen ja Teho AS. Suomessa käytetään [[Tienumerointijärjestelmä|tienumerointijärjestelmää]]. Suomessa on 29 valtatietä suurimpien kaupunkien välillä, kantateitä jotka täydentävät valtatieverkostoa sekä seutu- ja yhdysteitä pienempien kuntien välillä. Suomi on myös osa [[Eurooppatiesopimus|Eurooppatiesopimusta]] ja Suomessa on muutama [[Eurooppatie]]. Autoliikenne teillä on vilkkainta [[Juhannus|juhannuksen]] ja [[joulu]]n aikaan, mutta vilkastuu myös viikonloppujen edellä tai niiden jälkeen, riippuen ajasta ja tapahtumista.
=== Rautatieliikenne ===
{{Pääartikkeli|[[Rautatieliikenne Suomessa]]}}
[[Suomen rataverkko|Suomen rataverkosta]] vastaa rautatieviranomaisena toimiva, [[liikenne- ja viestintäministeriö]]n alainen [[Ratahallintokeskus]]. Suomen koko rataverkon pituus on 5 851 km, josta sähköistettyä 2 619 km. Koko verkosta liikennöityä rataa on 5 741 km.<ref name="rhkr">[http://www.rhk.fi/rataverkko/ Ratahallintokeskus]</ref> Toistaiseksi ainoa vakituinen liikennöitsijä valtion rataverkolla on valtionyhtiö [[VR-Yhtymä|VR]], joka omistaa suurimman osan rataverkolla liikkuvasta kalustosta, mukaan lukien myös [[Pääkaupunkiseudun lähiliikenne|pääkaupunkiseudun lähijunat]]. Ennen liikennöinnin ja radanpidon hoiti Valtionrautatiet-niminen valtion keskusvirasto, joka oli 1991-1994 [[valtion liikelaitos]], joka muutettiin vuonna 1995 Ratahallintokeskukseksi ja VR-Yhtymä Oy:ksi. Ratoja on melko kattavasti koko [[Etelä-Suomi|Etelä-Suomessa]] sekä tärkeimmillä reiteillä [[Pohjois-Suomi|Pohjois-Suomessa]] napapiirille asti. Suomen tavaraliikenteestä kulkee rautateitä pitkin noin 25 %.<ref name="ljvr">[http://www.lvm.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=2033&menuid=119 Liikenne- ja viestintäministeriö – Rautatieliikenne]</ref>
=== Lentoliikenne ===
{{Katso myös|[[Suomen lentoasemat ja -paikat]]}}
[[Kuva:Helsinki-Vantaan kiitotie 33.jpg|thumb|300px|Helsinki-Vantaan lentoasema]]
Suomeen lentää noin 20 kansainvälistä lentoyhtiötä. Suomen valtionlentoyhtiö on [[Finnair]] (entinen Aero). Finnair operoi lentoja Suomessa muun muassa Helsinkiin, Kuopioon, Tampereelle, Ouluun sekä Rovaniemelle. Suomessa operoi myös yksityinen lentoyhtiö [[Finncomm Airlines]], joka tekee yhteistyötä Finnairin kanssa. Lisäksi Finnairin omistuksessa oleva Aero ([[Aero Airlines]]) liikennöi lyhimpiä reittejä Suomessa. Suomessa on 28 lentoasemaa, joista suurin on [[Vantaa]]lla sijaitseva [[Helsinki-Vantaan lentoasema]]. Tavaraliikenteen osalta, 14 % Suomen viennistä kulkee lentoteitse.<ref name="ljvl">[http://www.lvm.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=2035&menuid=121 Liikenne- ja viestintäministeriö – Ilmailu]</ref>
=== Laivaliikenne ===
Meriliikenne on tärkeä osa Suomen ulkomaankauppaa, sillä meriteitse kulkee jopa 90 % maan viennistä ja 70 % tuonnista.<ref name="ljv">[http://www.lvm.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=2034&menuid=120 Liikenne- ja viestintäministeriö – Merenkulku]</ref> Matkustajalaivayhtiöistä suurimmat, jotka liikennöivät Helsinkiin, ovat [[Viking Line]] ja virolainen [[Tallink]] (johon myös [[Silja Line]] nykyään kuuluu). Lisäksi Suomesta liikennöivät muun muassa välillä Vaasa–Uumaja [[RG Line]], välillä Helsinki–Tallinna [[Eckerö line]], sekä välillä Maarianhamina–Tukholma [[Birka Line]]. Laivaliikenteestä tekee erittäin suosittua [[Tax free]] -myynti, joka tarkoittaa verovapaiden tuotteiden myyntiä. Tämä tekee tuotteista halvempia, kuin "maista" ostetut. Tax Free -myymälöissä myydään lähinnä alkoholituotteita, juotavia, karkkeja sekä leluja.
Suomessa liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimiva [[Merenkulkulaitos]] vastaa vesiliikenteen toimimisen edellytysten täyttymisestä. Sen vastuualuetta ovat väylänpito, merikartoitus, talvimerenkulku, meriliikenteen ohjaus ja meriturvallisuus.
== Väestö ==
{{Pääartikkeli|[[Suomen väestö]]}}
{{Valtion väestötiedot|
|vuosi=2007<ref name="cia">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Finland | Ajankohta=päivitetty 31. toukokuuta 2007 | Osoite=https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/fi.html | Julkaisija=CIA - The World Factbook | Luettu=13. kesäkuuta 2007 | Kieli= {{en}} }}</ref>
|0_14=16,9
|15_64=66,7
|yli 64=16,4
|mediaani-ikä=41,6
|väestönkasvu=0,127
|syntyvyys=10,42
|kuolleisuus=9,93
|maahanmuuttonopeus=0,78
|eliniänodote-ka=78,66
|eliniänodote-miehet=75,15
|eliniänodote-naiset=82,31
|lapsikuolleisuus=3,52
|hiv=<0,1
|lukutaito=100
}}
Suomessa asuu noin 5,3 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 15 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen [[napapiiri]]n pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Suurin osa väestöstä elää etelässä, noin miljoona [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulla]]. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus, joka edelleen keskittää asumista suurimpien kasvukeskusten ympärille. Suomi kaupungistui verrattain myöhään, minkä seurauksena väestörakenteen kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä vuosikymmeniä.
Suomeen muuttaneiden osuus väestöstä on EU-maiden pienimpiä, vaikka se onkin noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana. Vain noin kaksi prosenttia maassa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu [[pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulla]] ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten [[Pohjoismaat|Pohjoismaihin]], muuhun [[Eurooppa]]an, [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] ja [[Aasia]]an.
=== Väestöryhmät ===
Väestö kansalaisuuden mukaan [[31. joulukuuta|31.12.]][[2005]]. Suomen väestöstä oli ulkomaiden kansalaisia 2,17 %.
*[[suomalaiset]] 97,83 % (5 141 728)
*[[venäläiset]] 0,47 % (24 621)
*[[virolaiset]] 0,29 % (15 459)
*[[ruotsalaiset]] 0,16 % (8 196)<ref name="stk" />
Suomen [[Vähemmistöryhmä|vähemmistöryhmistä]] suurimmat ovat [[suomenruotsalaiset]], [[romanit]] ja [[saamelaiset]].
=== Kielet ===
{{pääartikkeli|[[Suomen kielipolitiikka]]}}
Suomen perustuslain mukaan maan kansalliskielet ovat [[suomen kieli|suomi]] ja [[ruotsin kieli|ruotsi]].<ref>Suomen perustuslaki 11.6.1999/731 2 luku 17 § 1 mom.</ref> Suomea puhuu äidinkielenään 91,7 % ja ruotsia 5,5 % väestöstä. Suomi on Viron ja [[Unkari]]n ohella yksi kolmesta itsenäisestä valtiosta, jonka valtakieli on [[uralilaiset kielet|suomalais-ugrilainen]]. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja [[Pohjanmaa]]n rannikkoseudulle sekä [[Ahvenanmaa]]lle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme [[saame|saamelaiskieltä]]: [[inarinsaame]], [[pohjoissaame]] ja [[koltta]] (äidinkielenä yhteensä noin 1 750:llä) sekä fennoromani, tataari ja [[suomalainen viittomakieli]]. Saamelaisten sekä romanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu [[Suomen perustuslaki|perustuslaissa]], mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. [[venäjän kieli|Venäjänkielisiä]] Suomessa on asunut [[autonomian aika|autonomian ajalla]] enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa ainakin 23 kielellä on yli 1 000 puhujaa.
[[Kuva:Vaestonkeskittyminen suomessa.png|thumb|Suomen väestön pääosa on keskittynyt verrattain pienelle alueelle maan pinta-alasta. Kuvassa näkyvällä alueella asuu suomalaisista 62% eli 3 250 786 asukasta. Mukana ovat Etelä-Suomen lääni, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi sekä Satakunta.]]
==== Väestö kielen mukaan ====
20 suurinta ryhmää 31.12.2005. Suomalainen viittomakieli lisätty 19.12.2006:<ref>[http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=005_vaerak_002_1990_001&ti=Kieli+i%E4n+ja+sukupuolen+mukaan+maakunnittain+1990%2D2005&path=../Database/V%E4est%F6/V%E4est%F6rakenne/&lang=3 Tilastokeskus]</ref>
{| class="prettytable" width=500
|-
|align="right"|'''Sija'''
|'''Kieli'''
|align="right"|'''Puhujamäärä'''
|align="right"|'''Sija'''
|'''Kieli'''
|align="right"|'''Puhujamäärä'''
|-
|align="right"|1.
|[[suomen kieli|suomi]]
|align="right"|4 819 819
|align="right"|11.
|[[suomalainen viittomakieli|suomalainen viittomakieli]]
|align="right"|5 000
|-
|align="right"|2.
|[[ruotsin kieli|ruotsi]]
|align="right"|289 675
|align="right"|12.
|[[vietnamin kieli|vietnam]]
|align="right"|4 202
|-
|align="right"|3.
|[[venäjän kieli|venäjä]]
|align="right"|39 653
|align="right"|13.
|[[saksan kieli|saksa]]
|align="right"|4 114
|-
|align="right"|4.
|[[viron kieli|viro]]
|align="right"|15 336
|align="right"|14.
|[[turkin kieli|turkki]]
|align="right"|3 595
|-
|align="right"|5.
|[[englannin kieli|englanti]]
|align="right"|8 928
|align="right"|15.
|[[persian kieli|persia]]
|align="right"|3 165
|-
|align="right"|6.
|[[somalin kieli|somali]]
|align="right"|8 593
|align="right"|16.
|[[thain kieli|thai]]
|align="right"|3 033
|-
|align="right"|7.
|[[arabian kieli|arabia]]
|align="right"|7 117
|align="right"|17.
|[[espanjan kieli|espanja]]
|align="right"|2 937
|-
|align="right"|8.
|[[kurdi]]
|align="right"|5 123
|align="right"|18.
|[[ranskan kieli|ranska]]
|align="right"|2 071
|-
|align="right"|9.
|[[albanian kieli|albania]]
|align="right"|5 076
|align="right"|19.
|[[saamelaiskielet|saame]]
|align="right"|1 752
|-
|align="right"|10.
|[[kiinan kieli|kiina]]
|align="right"|4 613
|align="right"|20.
|[[puolan kieli|puola]]
|align="right"|1 445
|-
|}
=== Uskonnot ===
{{Katso myös|[[Luettelo Suomen rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista|Suomen rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat]]}}
{{#switch: {{Rand|11|{{#time:z}}|113}}
| 4 = [[Kuva:Orthodox_Church_of_Tampere.jpg|200px|thumb|[[Tampereen ortodoksinen kirkko]]. Idän kirkko on vaikuttanut Suomessa suunnilleen yhtä kauan kuin läntinenkin.]]
| 5 = [[Image:Uspenski Cathedral Helsinki.jpg|200px|thumb|Helsingin [[Uspenskin katedraali]] on Suomen tunnetuin ortodoksinen kirkkorakennus]]
| 6 = [[Image:Uspenski Cathedral iconostasis.jpg|200px|thumb|[[Uspenskin katedraali]]n [[ikonostaasi]]. Ortodoksinen kirkko on säilyttänyt alkuperäistä värikkyyttään ja koristeellisuuttaan enemmän kuin [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] läpikäynyt läntinen kirkko]]
| 7 = [[Image:Lohjan Pyhän Laurin kirkko maaliskuussa 2007.jpg|thumb|200px||[[Lohjan kirkko]]. Ei ole täyttä varmuutta, milloin tämän kaltaisia, [[Lounais-Suomi|Lounais-Suomessa]] tyypillisimpiä harmaakivikirkkoja alettiin rakentaa. Aivan ensimmäiset kirkkorakennukset lienevät olleet puisia.]]
| 8 = [[Kuva:Church.20051224 PM.hollola of finland.ojp.jpg|thumb|200px||[[Hollolan kirkko]]. Ei ole täyttä varmuutta, milloin tämän kaltaisia, [[Lounais-Suomi|Lounais-Suomessa]] tyypillisimpiä harmaakivikirkkoja alettiin rakentaa. Aivan ensimmäiset kirkkorakennukset lienevät olleet puisia.]]
| 9 = [[Image:Turun Tuomiokirkko.jpg|thumb|200px|[[Turun tuomiokirkko]]]]
| 10 = [[Image:Porvoon Tuomiokirkko.jpg|200px|thumb|Historiallisesti arvokas [[Porvoon tuomiokirkko]] ennen tuhopolttoa toukokuussa 2006. Kirkko korjataan entiseen asuunsa.]]
}}
Kristinusko saapui Suomeen 1000-luvulta lähtien, mutta maaseudun kansanuskossa säilyi esikristilliseltä ajalta juontuvia piirteitä 1800-luvulle saakka. Nykypäivän suomalaisten valtaosan arkipäivässä uskonnot eivät ole merkittävässä roolissa, mutta silti 82,4 % kansasta kuuluu [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaiseen kirkkoon]].<ref>[http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/F322C5D68B64DB62C225728700454792?OpenDocument&lang=FI Suomen evankelis-luterilainen kirkko.fi]</ref> Suomen perustuslaissa ja valtiosäädännössä luterilaisella kirkolla on erityisasema, mutta se ei ole virallinen valtionuskonto ja uskonnonvapaus eli mahdollisuus muiden uskontojen harjoittamiseen on turvattu lailla. Toiseksi suurin kirkkokunta on [[Suomen ortodoksinen kirkko|ortodoksinen kirkko]], johon kuuluvia on noin 1,1 %. Väestöstä noin 15 % on uskontokuntiin kuulumattomia.<ref>[http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html Tilastokeskus: Suomi lukuina]</ref>
Muut yli tuhannen jäsenen uskonnolliset yhdyskunnat 31. joulukuuta 2006 olivat<ref>[http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/files.nsf/files/BA725014CB2B438DC22573100026CD39/$file/rekuskonnolliset_yhd_31122006_web.htm Väestörekisterikeskus: Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmäärät]</ref>
# [[Jehovan todistajat]] 18 186
# [[Suomen Vapaakirkko]] 13 718
# [[Katolinen kirkko Suomessa]] 8 730
# [[Suomen Adventtikirkko]] 3 949
# [[Mormonismi|Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen
Kristuksen Kirkko]] 3 254
# [[Suomen Helluntaikirkko]] 2 320
# [[Suomen baptistiyhdyskunta]] 1 511
# [[Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta]] 1 453
# [[Islam|Helsinki Islam Keskus]] 1 251
# [[Juutalaisuus|Helsingin juutalainen seurakunta]] 1 069
=== Terveys ===
Suomen terveydenhuolto vastaa [[Euroopan unioni]]n keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennalta ehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (25 % perheistä valitsee rahan.<ref name="äp">[http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/WWWNewsNavi/423e787c2c40f426c2256bcd0027a0a8!OpenDocument&Start=4.10&Count=30&Expand=4.12 Kelan tiedote: "Äitiyspakkauksen arvostus pysyy korkealla"]</ref> Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.
=== Suurimpia kuntia ===
{{Katso myös|[[Luettelo Suomen kaupungeista]]}}
Suomen suurimmat kunnat 30. kesäkuuta 2007.<ref>[http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/files.nsf/files/4FF07F4A04E4C921C22573150030432A/$file/070630.htm VÄESTÖTIETOJÄRJESTELMÄ: KUNTIEN ASUKASLUVUT SUURUUSJÄRJESTYKSESSÄ - REKISTERITILANNE 30.06.2007]</ref>
{| class="prettytable" width=500
|-
|align="left"|'''Sija'''
|'''Kaupunki'''
|align="left"|'''Asukasluku'''
|align="left"|'''Sija'''
|'''Kaupunki'''
|align="left"|'''Asukasluku'''
|-
|align="left"|1.
|[[Helsinki]]
|align="left"|565 911
|align="left"|11.
|[[Lappeenranta]]
|align="left"|58 904
|-
|align="left"|2.
|[[Espoo]]
|align="left"|236 301
|align="left"|12.
|[[Rovaniemi]]
|align="left"|58 637
|-
|align="left"|3.
|[[Tampere]]
|align="left"|206 354
|align="left"|13.
|[[Vaasa]]
|align="left"|57 749
|-
|align="left"|4.
|[[Vantaa]]
|align="left"|191 221
|align="left"|14.
|[[Joensuu]]
|align="left"|57 444
|-
|align="left"|5.
|[[Turku]]
|align="left"|174 817
|align="left"|15.
|[[Kotka (kaupunki)|Kotka]]
|align="left"|54 627
|-
|align="left"|6.
|[[Oulu]]
|align="left"|131 074
|align="left"|16.
|[[Mikkeli]]
|align="left"|48 638
|-
|align="left"|7.
|[[Lahti]]
|align="left"|99 218
|align="left"|17.
|[[Hämeenlinna]]
|align="left"|48 011
|-
|align="left"|8.
|[[Kuopio]]
|align="left"|91 196
|align="left"|18.
|[[Porvoo]]
|align="left"|47 641
|-
|align="left"|9.
|[[Jyväskylä]]
|align="left"|84 556
|align="left"|19.
|[[Hyvinkää]]
|align="left"|44 587
|-
|align="left"|10.
|[[Pori]]
|align="left"|76 199
|align="left"|20.
|[[Nurmijärvi]]
|align="left"|38 277
|-
|}
== Koulutus ==
{{pääartikkeli|[[Koulutus Suomessa]]}}
[[Kuva:Helsingin yliopiston päärakennus 2.jpg|250px|thumb|Helsingin yliopiston päärakennus.]]
Suomessa on lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7–16-vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä tyypillisesti yhdeksänvuotisen [[peruskoulu]]n. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat ammatillinen perustutkinto ja [[lukio]] , joiden suorittaminen kestää yleensä 2–4 vuotta. Kunnat hallitsevat alueensa peruskouluja, lukioita ja osaa ammatillisista oppilaitoksista.<ref>[http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;351;9184 Kunnat.net: Ammatillinen koulutus]</ref>
Korkeakoulujärjestelmä jakautuu [[yliopisto]]ihin ja [[ammattikorkeakoulu]]ihin samaan tapaan kuin Saksassa. Yliopistojen tehtävänä on omien alojensa ylin opetus ja tutkimus. Ammatillisesti suuntautunutta koulutusta annetaan lisäksi [[ammattikorkeakoulu]]issa, jotka ovat kuntien ja yksityisten säätiöiden omistamia. Korkeakoulujen rahoitus määräytyy opetusministeriön kanssa tehdyillä tulossopimuksilla, joissa määritetään korkeakoulun tutkintotavoitteet. Tutkimusta korkeakoulut tekevät pääasiassa [[Suomen akatemia]]n ja [[Teknologian kehittämiskeskus|Teknologian kehittämiskeskuksen]] myöntämällä rahoituksella. Korkeakoulujärjestelmä on hajautettu alueellisesti, jotta voitaisiin taata koulutuksen tasa-arvoinen saanti maan eri osissa.
Korkeakoulujen opetuskieli on pääasiallisesti suomi, mutta ruotsinkielisen väestönosan tarpeisiin järjestetään myös ruotsinkielistä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutusta. Kansainvälistymisen myötä käytännössä kaikki korkeakoulut tarjoavat opetusta myös vierailla kielillä, pääasiassa englanniksi. Henkilökuntaa on opiskelijaa kohti kansainvälisesti vähän. Opetus on ilmaista yliopistotasolle saakka, ja lisäksi opiskelijat saavat [[Opintotuki|opintotukena]] opintorahaa, asumistukea sekä valtion takaamaa lainaa. Korkeakoulututkinnon suorittavien osuus ikäluokasta on kansainvälisesti katsoen korkea. Pääasiallisena tutkintona yliopistoissa on [[maisteri]]n tai [[ylempi korkeakoulututkinto]], ammattikorkeakouluissa puolestaan [[ammattikorkeakoulututkinto]], joka rinnastetaan useimmissa yhteyksissä [[alempi korkeakoulututkinto|alempaan korkeakoulututkintoon]]. Keskeytysprosentit vaihtelevat voimakkaasti aloittain. Yleisintä keskeyttäminen on yliopistoissa humanistisella ja luonnontieteellisellä alalla, ammattikorkeakouluissa puolestaan tekniikan alalla. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen vie keskimäärin 5,1 vuotta tehollista työaikaa, mutta opiskelijoiden työnteko pidentää opintoihin kuluvaa kokonaisaikaa.<ref>[http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2003/liitteet/opm_146_tr27.pdf?lang=fi Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:27] Viitattu 23.2.2007]</ref>
Suurin osa [[peruskoulu]]n käyneistä suomalaisista osaa hyvin [[Englannin kieli|englannin kieltä]] ja hieman [[ruotsin kieli|ruotsia]]. [[Suomen kieli|Suomea]] ja [[Ruotsin kieli|ruotsia]] opetetaan kaikille suomalaisille äidinkielenä tai vieraana kielenä. Lisäksi [[Saksan kieli|saksaa]] on opiskeltu lukioissa melko yleisesti. Suomen 15-vuotiaiden koululaisten saamien pisteiden keskiarvot olivat [[Hongkong]]in, [[Japani]]n ja [[Etelä-Korea]]n ohella yksiä korkeimmista eräässä [[PISA]]-tutkimuksessa. Suomalaisten menestystä PISA-kokeissa on selitetty kansallisella vuonna 1996 käynnistetyllä ''luonnontieteet ja matematiikka'' -ohjelmalla (LUMA), heikoimpienkin koululaisten hyvillä suorituksilla ja tasa-arvoisuudella koulutuksessa perheen sosioekonomisesta taustasta huolimatta.<ref>[http://www.jyu.fi/ktl/pisa/publication1print.pdf The Finnish Success in PISA - And Some Reasons Behind It] (jyu.fi; PDF)</ref> Suomalaisista yliopistoista kansainvälisissä vertailuissa parhaiten on menestynyt [[Helsingin yliopisto]], joka erään arvion mukaan on maailman 76. paras yliopisto.<ref>[http://ed.sjtu.edu.cn/rank/2005/ARWU2005_Top100.htm Top 500 World Universities]</ref>
Vuosittain yli 40 % Suomen työvoimasta osallistuu epämuodolliseen työhön liittyvään koulutukseen tai harjoitteluun. Tämä vastaa monia teollisuusmaita kuten Tanska ja Yhdysvallat.
== Kulttuuri ==
[[Kuva: Smoke_sauna.JPG|thumb|250px|right|[[Savusauna]] [[Enonkoski|Enonkoskella]]. Saunominen on merkittävä alkuperäisväestön perinteen muoto.]]
<!--{{Pääartikkeli|[[Suomen kulttuuri]]}}-->
Laajassa mielessä Suomi on ollut lähes koko historiansa ajan läntisen sivistyksen piirissä. Kulttuuriin on keskeisesti vaikuttanut läntinen kristillinen perinne katolisessa ja protestanttisessa muodossaan.
Suomalainen kulttuuri sai vanhastaan vaikutteita varsinkin Saksasta sekä Ruotsista, jonka osa Suomi oli noin 700 vuotta. Itä-Suomen ja Karjalan alueille tuli jo varhain vaikutusta myös venäläis-ortodoksiselta kulttuurialueelta. Myöhemmin suomalaiseen kulttuuriin on vaikuttanut voimakkaasti [[Yhdysvallat|amerikkalainen]] ja ylikansallinen populaarikulttuuri. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi [[sauna]]lla, [[sisu]]lla ja luonnonläheisyydellä.
Suomalaisessa kulttuurissa on ollut jakoja maantieteellisesti ja väestöryhmittäin, mutta kulttuurit ovat sittemmin voimakkaasti sulautuneet. Esimerkiksi alueittaiset [[murre]]-erot ovat edelleen havaittavissa. Vähemmistöt ylläpitävät omia kulttuurisia piirteitään, huomattavina saamelaisten, romanien ja suomenruotsalaisten alakulttuurit. Koska maan kaupungistuminen on myöhäistä perua, suurella osalla suomalaista on sidos maaseutuun ja syrjäisiin asuinkeskuksiin. Suurempiin asutuskeskuksiin muuttaneet suomalaiset esimerkiksi viettävät usein vapaa-aikaa maaseudulla, erityisesti vesistöjen äärellä.
=== Viestimet ===
{{Katso myös|[[Luettelo Suomen sanomalehdistä]], [[luettelo Suomessa näkyvistä televisiokanavista]]}}
Suomessa toimii noin 200 uutislehteä ja 320 aikakauslehteä, sekä useita televisio- ja radiokanavia.<ref name="viestimet">[http://virtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=27113 Virtual Finland – The Finnish Media: outlets increase, audiences diversify ]</ref> Suomen luetuin päivälehti on [[Helsingin Sanomat]], jonka levikki vuonna 2006 oli 426 117.<ref>[http://www.levikintarkastus.fi/levikintarkastus/tilastot.php Levikintarkastus Oy: Levikkitilastot]</ref> Lehdellä on keskimäärin 1 046 000 lukijaa.<ref>[http://www.levikintarkastus.fi/mediatutkimus/lukijamaarat.php Levikintarkastus Oy: KMT Lukijamäärät]</ref> Helsingin Sanomien julkaisija [[SanomaWSOY]] on pohjoismaiden johtava viestintäkonserni, jonka muita Suomessa julkaisemia sanomalehtiä ovat [[Ilta-Sanomat]] ja [[Taloussanomat]]. Toinen Suomen journalismin merkittävimmistä tekijöistä, [[Alma Media]], julkaisee yli 30 sanomalehteä, mukaan lukien [[Aamulehti]], [[Iltalehti]] ja [[Kauppalehti]].
Suomen katsotuin [[kaupallinen televisiokanava]] on vuonna 1957 perustettu, nykyisin ruotsalaisen [[Nordic Broadcasting]]in omistuksessa oleva [[MTV3]]. Suomessa, kuten monissa Euroopan maissa, television käyttö on maksullista. Laskutuksen hoitaa Viestintävirasto, ja televisiomaksut käytetään valtiollisen viestintäyhtiö [[Yleisradio]]n toiminnan kustantamiseen. Suomen kuunnelluin radiokanava on Yleisradion tuottama [[Radio Suomi]], joka koostuu 20 maakuntaradiosta sekä valtakunnallista ohjelmaa lähettävästä kanavatoimituksesta. Suosituin kaupallinen radiokanava on pääosin Alma Median omistama [[Radio Nova]].
=== Kirjallisuus ===
{{Pääartikkeli|[[Suomen kirjallisuus]]}}
[[Image:Aleksis_Kivi.jpg|thumb|140px|left|Suomen kansalliskirjailija [[Aleksis Kivi]].]]
Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulta lähtien, 1800-luvulle asti tosin lähinnä vain virsiä ja muuta uskonnollista kirjallisuutta sekä lakitekstejä. Maan kansallisrunoilija on [[Johan Ludvig Runeberg]], jonka tunnetuin teos on ''[[Vänrikki Stoolin tarinat]]''. Suomen kansalliseepoksen ''[[Kalevala]]n'' koonnut [[Elias Lönnrot]] eli kuitenkin 1800-luvulla, ja aloitti näihin aikoihin suomenkielisen kirjallisuuden perinteen kokoamalla kirjan karjalaisista kansallislauluista. Suomenkielisen romaanikirjallisuuden perustaja oli [[Aleksis Kivi]] vuonna [[1870]] ilmestyneellä ''[[Seitsemän veljestä|Seitsemällä veljeksellään]]''. Häntä seurasivat muun muassa [[Juhani Aho]] ja yhteiskunnallisiin epäkohtiin huomionsa keskittänyt [[Minna Canth]]. Lyriikan puolella [[Eino Leino]] kehitti kalevalaisvaikutteista, kansallisromanttista tyyliä. [[Frans Eemil Sillanpää|F. E. Sillanpää]] sai [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobelin kirjallisuuspalkinnon]] vuonna 1939 etenkin maaseutuväestön kuvauksistaan.
Ruotsinkielisessä runoudessa vuosisadan alkupuolen modernistit, kuten [[Edith Södergran]] ja [[Elmer Diktonius]] saavuttivat kansainvälistäkin huomiota. Suomenkielinen lyriikka siirtyi modernismiin sotien jälkeen tärkeimpinä niminään muun muassa [[Paavo Haavikko]] ja myöhemmin [[Pentti Saarikoski]]. [[Väinö Linna]] kuvasi kansakunnan kohtalonvuosia uusista näkökulmista romaaneissaan ''[[Tuntematon sotilas]]'' ja ''[[Täällä Pohjantähden alla]]''. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat muun muassa humoristit [[Arto Paasilinna]], [[Jari Tervo]], [[Veikko Huovinen]] ja [[Kari Hotakainen]] sekä lukuisat kotimaiset [[dekkari]]stit kuten [[Ilkka Remes]]. Myös historialliset romaanit ovat Suomessa suosittu tyylilaji, jota edustavat esimerkiksi [[Kaari Utrio]] ja [[Laila Hirvisaari]] (ent. Hietamies).
=== Musiikki ===
{{Pääartikkeli|[[Suomalainen musiikki]]}}
Suomen kansallislaulu on [[Maamme]]-laulu, jonka on säveltänyt [[Fredrik Pacius]]. Sama sävel on käytössä myös [[Viro]]n ja [[Namibia]]n kansallislaulussa. Suomen kansallissäveltäjä on [[Jean Sibelius]], jonka suomalaisille tunnetuin sävellys on [[Finlandia (sävelruno)|Finlandia]]. Suomea on kutsuttu ''"[[taidemusiikki|taidemusiikin]] suurvallaksi"'', koska toisen maailmansodan jälkeen rakennetun [[musiikkiopisto]]- ja [[konservatorio]]-järjestelmän avulla Suomesta on tullut väkilukuun suhteutettuna suuri määrä maailmanluokan [[kapellimestari|kapellimestareita]] kuten [[Esa-Pekka Salonen]], [[Osmo Vänskä]] ja [[Mikko Franck]]; [[ooppera]]laulajia kuten [[Karita Mattila]], [[Soile Isokoski]], [[Martti Talvela]] ja [[Matti Salminen]], [[Olli Mustonen|Olli Mustosen]] ja [[Pekka Kuusisto]]n kaltaisia solisteja ja säveltäjiä kuten [[Einojuhani Rautavaara]], [[Magnus Lindberg]] ja [[Kaija Saariaho]].
[[Taidemusiikki|Taidemusiikin]] juuret Suomessa eivät ole niin syvät kuin esimerkiksi Keski-Euroopan maissa ja [[renessanssin musiikki|renessanssin]] ja [[barokkimusiikki|barokin]] ajalta ei tunneta suomalaisia säveltäjiä. Musiikkielämä alkoi syntyä vasta [[Klassismin musiikki|wieniläisklassismin]] lopulla: muun muassa Turun Soitannollinen Seura -seura perustettiin vuonna [[1790]]. Tämän aikakauden merkittävin säveltäjä oli [[Bernhard Henrik Crusell]]. Varhaisromantiikan ajan keskeinen vaikuttaja oli nykyisin "Suomen musiikin isäksi" nimitetty saksalaissyntyinen [[Fredrik Pacius]], joka toimi Helsingin yliopistossa musiikinopettajana. 1800-luvun puolesta välistä aina toiseen maailmansotaan asti keskeinen Suomen taidemusiikin tyylisuunta oli [[romantiikka|myöhäisromantiikka]] ja etenkin kansallisromantiikka, jonka keulahahmo oli [[Jean Sibelius]]. Kansainvälisestikin laajalti tunnetun Sibeliuksen vaikutus Suomen musiikkielämään oli mittava. Ensimmäiset suomalaiset [[modernismi|modernisti]]t, muun muassa [[impressionismi]]sta ja [[ekspressionismi]]sta vaikutteita saaneet [[Väinö Raitio]] (1891–1945) ja [[Aarre Merikanto]] ilmaantuivat musiikkielämään jo 1920-luvulla, mutta heidän modernisminsa ei kuitenkaan horjuttanut romantiikan valta-asemaa.
[[Kuva: Johan Ludvig Runeberg 1893.jpg|thumb|160px|left|[[Johan Ludvig Runeberg|J.L.Runeberg]], Suomen kansallisrunoilija ja [[Maamme]]-laulun kirjoittaja.]]
1950-luvulla modernismi rantautui Suomeen toden teolla niin sanotun modernismin toisen aallon myötä, jossa siirryttiin jo [[12-säveljärjestelmä]]än ja muihin uusiin sävellystekniikoihin. Ensimmäisiä suomalaisia kaksitoistasäveljärjestelmää käyttäneitä säveltäjiä oli [[Erik Bergman]]. 1950-luvulla käytettiin myös [[sarjallisuus|sarjallisuutta]] ja sointi- ja kenttätekniikoita. 1970-luvulla alkoi suomalaisen [[ooppera]]n renessanssi [[Aulis Sallinen|Aulis Sallisen]] ja [[Joonas Kokkonen|Joonas Kokkosen]] sointimaailmaltaan perinteisten, niin sanottujen [[karvalakkiooppera|karvalakkioopperoiden]] myötä, mutta toisaalta nuoret säveltäjät ja muusikot toivat eurooppalaista radikaalia modernismia Suomeen muun muassa [[Korvat auki]] -yhdistyksen piirissä. Monet näistä 1970-luvun nuorista radikaaleista, kuten [[Kaija Saariaho]], [[Magnus Lindberg]] ja [[Esa-Pekka Salonen]] ovat nousseet kansainväliseen kuuluisuuteen 1980- ja 1990-lukujen aikana. Jean Sibelius on Suomen kuuluisin säveltäjä.
Populaarimusiikkiin syntyi käsite [[suomirock]], jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa [[Juice Leskinen]], [[Dingo (yhtye)|Dingo]], [[Hurriganes]] ja [[Eppu Normaali]]. Suomalaiset rock-yhtyeet ovat tavoitelleet ulkomaisen yleisön suosiota 1970-luvulta lähtien, mutta esimerkiksi [[Wigwam (yhtye)|Wigwamin]] saamat myönteiset arvostelut eivät johtaneet läpimurtoon. Ensimmäinen ulkomailla lyhytaikaista menestystä saanut yhtye oli [[Hanoi Rocks]], joka oli 1980-luvun [[glam rock]]in edelläkävijöitä maailmalla. 1990-luvun lopulta alkaen suomalainen populaarimusiikki on saanut laajempaa menestystä ulkomailla. Konemusiikkiyhtyeistä [[Bomfunk MC's]] teki yhden singlehitin Euroopassa ja [[Darude]] kaksi. Rockyhtye [[The Rasmus]] sekä raskaan rockin yhtyeet [[HIM]], [[Nightwish]], [[Children of Bodom]] ja [[Stratovarius]] ovat julkaisseet albumeita, jotka ovat menestyneet eri puolilla maailmaa. HIM myi jopa kultaa [[Yhdysvallat|USA]]:ssa. [[Kansanmusiikki]]yhtye [[Värttinä]] on sekin menestynyt ulkomailla [[maailmanmusiikki]]genressä. Suomen menestys [[Eurovision laulukilpailu]]issa on ollut pääosin huonoa, mutta vuonna [[2006]] [[Lordi]] voitti kisat kappaleellaan ''[[Hard Rock Hallelujah]]'' tehden uuden piste-ennätyksen, 292 pistettä. Kisoissa Suomi myös vahvisti julkisuuskuvaansa raskaan rockin maana.
=== Elokuva ===
{{Pääartikkeli|[[Suomen elokuvataide]]}}
Suomalainen elokuva syntyi 1900-luvun alkupuoliskolla pian itse elokuvan keksimisen jälkeen. Ensimmäinen suomalainen näytelmäelokuva oli ''[[Salaviinanpolttajat]]'', joka julkaistiin vuonna 1907. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen kuitenkin tyrehdytti suomalaisen elokuvateollisuuden väliaikaisesti. Sodan jälkeen elokuva koki Suomessa nousukauden kun [[Erkki Karu]] perusti elokuvayhtiö [[Suomi-Filmi]]n (entinen ''Suomen Biografi'') vuonna 1919. Ensimmäinen ulkomaillakin esitetty suomalaiselokuva on vuonna 1922 valmistunut ''[[Anna-Liisa (elokuva)|Anna-Liisa]]'', jota esitettiin myös Ruotsissa. Äänielokuva löi itsensä läpi maailmalla 1920-luvun loppupuoliskolla ja ensimmäinen täysin suomalaisvoimin valmistunut äänielokuva ''[[Tukkipojan morsian]]'' valmistui 1931. Vuonna 1933, Suomi-Filmistä lähtenyt Karu perusti uuden elokuvayhtiön [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen Filmiteollisuuden]]. SF:n alkuaikoina julkaisemia elokuvia olivat muun muassa ''Meidän poikamme ilmassa'' ja ''Pohjalaisia'' ja 1936 yritys kohosi tuotantoluvuissaan samalle tasolle siihen asti Suomen elokuva-alaa yksin hallinneen Suomi-Filmin kanssa.<ref name="elokhist">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Suomalaisen elokuvan historiaa | Ajankohta= | Osoite=http://www.yle.fi/ikimuistoinen/historia.html | Julkaisija=YLE | Luettu=2.12.2006 | Kieli= }}</ref> Ajan tunnettuja näyttelijöitä olivat muun muassa [[Ansa Ikonen]] ja [[Tauno Palo]], jotka säilyttivät suosionsa aina 1950-luvulle asti.
Toinen maailmansota vuosina 1939–1944 pysäytti jälleen suomalaisen elokuvan kehityksen. Suuremmat yhtiöt onnistuivat tuottamaan muutamia elokuvia kuten SF:n ''[[Kaikki rakastavat]]'', ''[[Kulkurin valssi]]'' ja ''Suomisen perhe''. Sodan jälkeen tilanne kuitenkin alkoi parantua ja kymmenen vuotta sodan päättymisen jälkeen valmistui [[Väinö Linna]]n samannimiseen romaaniin perustuva elokuva [[Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva)|Tuntematon sotilas]].<ref name="elokhist"/> 1955 julkaistun elokuvan ohjasi [[Edvin Laine]] ja se on edelleen kaikkien aikojen katsotuin elokuva Suomen elokuvateattereissa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Katsotuimmat kotimaiset elokuvat kautta aikojen | Ajankohta= | Osoite= http://www.sea.fi/lahikuvassa/katsotuimmat_kotimaiset.html | Julkaisija= Suomen elokuva-arkisto | Luettu= 10.3.2007 | Kieli= }}</ref> Tuntematon sotilas keräsi suosiota myös ulkomailla.
Tunnettuja suomalaisia elokuvantekijöitä ovat muun muassa näyttelijä ja käsikirjoittaja [[Spede Pasanen]], jonka suosituimpia luomuksia on muun muassa ''[[Uuno Turhapuro]]'' -elokuvasarja, sekä kansainvälistäkin suosiota kerännyt elokuvaohjaaja [[Aki Kaurismäki]]. Kaurismäen ''[[Mies vailla menneisyyttä]]'' on maailmanlaajuisesti menestyneimpiä, ellei jopa menestynein kotimainen elokuva. Kansainväliseen levitykseen on päässyt myös vuonna 2006 julkaistu suomalais-kiinalaisena yhteistyönä valmistunut [[Jadesoturi]], joka julkaistiin Suomen lisäksi myös [[Kiina]]ssa. Suomalaisista näyttelijöistä on maailmanlaajuisesti parhaiten menestynyt [[Matti Pellonpää]], joka palkittiin muun muassa [[Berliinin elokuvajuhlat|Berliinin elokuvajuhlilla]] 1993 parhaana eurooppalaisena näyttelijänä Aki Kaurismäen elokuvasta ''[[Boheemielämää]]''.
=== Valokuvaus ===
{{Pääartikkeli|[[Suomalainen valokuvaus]]}}
[[Image:Päijänne.jpg|thumb|250px|I. K. Inha: Päijänne,1913–1914. Suomen valokuvataiteen museo.]]
Tammikuussa 1840 varhaisia valokuvia esiteltiin suomalaisille. [[Henrik Cajander]] kuvasi 3. marraskuuta 1842 Turussa ensimmäisen suomalaisen [[dagerrotypia|dagerrotyypin]]. Pian [[Henrik Rehnström|Henrik Rehnströmin]] kaltaiset ammattilaiset kiertelivät eri paikkakunnilla. 1850-luvulla jo kaikissa suurimmissa kaupungeissa toimi valokuvaajia. Yleisempää merkitystä [[valokuvaus]] sai 1860-luvulla, jolloin etenkin muotokuvia ja kaupunkikuvia voitiin alkaa monistaa. 1880-luvulla painopiste siirtyi ateljeesta luontoon. Tehdasvalmisteiset materiaalit ja helposti liikuteltavat kamerat pystyivät vastaamaan nousevan kansallisuusliikkeen herättämään kotimaisen kuvaston kysyntään. Huippu koettiin 1890-luvun alussa, kun [[Daniel Nyblin]], Vivi Richter, K. E. Ståhlberg ja [[I. K. Inha]] kuvasivat laajat maisemasarjat. [[Maisema|Maisemasta]] tuli suomalaisen valokuvauksen keskeisalue. Inhan klassinen kuvateos [[Suomi kuvissa]] painettiin vielä Wienissä, mutta pian suomalaiset kirjapainot aloittivat painamalla monistettujen valokuvien tuotannon.
1800-luvun lopulla valokuvaus oli vakiinnuttanut paikkansa myös [[maantiede|maantieteen]], [[kansatiede|kansatieteen]] ja [[tähtitiede|tähtitieteen]] käytössä. Perinteentutkimuksen piirissä etenkin [[Samuli Paulaharju|Samuli Paulaharjun]] ja [[Sakari Pälsi|Sakari Pälsin]] kuvatuotannolla on pysyvä arvonsa. Sanomalehtien kuvankäyttö kehittyi hitaasti, mutta vuonna 1921 [[Suomen Kuvalehti|Suomen Kuvalehden]] käyttöön tullut syväpainokone aloitti varsinaisen [[kuvajournalismi|kuvajournalismin]]. Niin lehdillä kuin kuvakirjoillakin oli suuri kysyntä. Valokuvaus ankkuroitui kansalaisyhteiskuntaan monin sitein.
Maailmansotien välisen ajan kuvaajia olivat mm. [[Vilho Setälä]], [[Eino Mäkinen]], [[Heikki Aho]] ja [[Björn Soldan]]. Sekä talvi-, että jatkosodasta reportaaseja tehneillä TK-kuvaajilla oli jo käytössään pienkamerat ja jonkin verran myös värifilmiä. Sodan jälkeinen valokuvamateriaalien pula rajoitti valokuvien käytön minimiin. 1950-luvulla [[valokuvataide]] miellettiin omaksi, usein [[Kameraseura| kameraseuroissa]] vaalituksi erilliseksi alueekseen. Johtavia valokuvaajia olivat [[Matti A. Pitkänen]], [[Pauli Huovila]], [[Matti Poutvaara]], [[Salme Simanainen]] sekä [[Otso Pietinen|Otso]] ja [[Matti Pietinen]]. Suomalaisen taideteollisuuden menestys toi työtilaisuuksia ja korkealaatuisen kuvaston. Keskeisiä kuvajournalisteja ovat [[Caj Bremer]] ja [[Seppo Saves]]. 1960-luvun alku ja 1970-luku oli sosiaalisesti kantaaottavan dokumentarismin leimaama. [[Matti Saanio]], [[Ismo Hölttö]] ja [[Mikko Savolainen]] avasivat silmät syrjäseutujen oloille. Valokuvataiteesta tuli aktiivinen osa [[kuvataide|kuvataiteita]] 1980-luvulta lähtien. [[Nykytaide|Nykytaiteessa]] valokuvaa käyttävien tekijöiden ja yleisön lukumäärä on moninkertaistunut, kenttä kansainvälistynyt ja valokuvaus on digitalisoituneessa kulttuurissa, osana uutta [[media|mediaa]] saanut 2000-luvun alkua leimanneita ilmenemismuotoja ja toimintatapoja. Tunnetuin uudemmista valokuvaa ilmaisukeinonaan käyttävistä nykytaiteilijoista on [[Elina Brotherus]].
=== Kuvataide ===
{{Pääartikkeli|[[Suomen taide]]}}
Kuuluisia suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi [[Akseli Gallen-Kallela]], [[Albert Edelfelt]] ja [[Helene Schjerfbeck]]. Helsingissä sijaitsevat muun muassa [[Valtion taidemuseo]]on kuuluvat [[Ateneum (museo)|Ateneumin taidemuseo]], nykytaiteen museo [[Kiasma]] ja [[Sinebrychoffin taidemuseo]]. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti toimivia ovat esimerkiksi [[Eija-Liisa Ahtila]] ja [[Osmo Rauhala]].
=== Urheilu ===
{{Pääartikkeli|[[Suomen urheilu]]}}
Suomalaiset pitävät itseään urheilukansana,<ref>[http://www.yle.fi/radiopeili/sivu.php?uname=kimi Laitaneva, J. Me suomalaiset olemme urheilukansaa] Radio Peili. Yleisradio. Viitattu 21.2.2007</ref> ja monien muiden vastaitsenäistyneiden kansojen tavoin suomalaiset muodostivat erityisesti 1900-luvun alussa kansallista identiteettiään urheilusaavutusten avulla.<ref>[http://www.lts.fi/?sid=34&tid=81<S_reg=tg37t9b9mhmja6lknbk3prg6q3 Kokkonen, J. (2003) Urheilu uskoo nationalismiin] Liikuntatieteellinen seura. Viitattu 21.2.2007</ref> [[Lauri Pihkala|Lauri "Tahko" Pihkala]]n kehittämä [[pesäpallo]] oli suosittu urheilulaji, mutta sen paikan seuratuimpana urheilulajina on sittemmin ottanut [[jääkiekko]]. Määrällisesti eniten harrastajia on [[pyöräily]]ssä, [[hiihto|hiihdossa]], [[uinti|uinnissa]], [[voimistelu]]ssa, [[jalkapallo]]ssa ja [[salibandy]]ssä.<ref>[http://www.kihu.fi/faktapankki/lisenssit/ Lajien harrastaja- ja lisenssimäärät] Huippu-urheilun faktapankki. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU. Viitattu 14.3.2007</ref>
1920-luvulla suomalaiset juoksijat [[Paavo Nurmi]], [[Hannes Kolehmainen]] ja [[Ville Ritola]] olivat aikansa parhaimpia juoksijoita. Nurmi on edelleen yksi [[olympialaiset|olympiahistorian]] menestyneimpiä urheilijoita yhdeksällä kultaisella olympiamitalillaan. Yksi kuuluisimmista suomalaisista juoksijoista on [[Lasse Viren]], joka menestyi kolmissa olympialaisissa 5 000 ja 10 000 metrin matkoilla.
Nykyisin suomalaiset menestyvät [[yleisurheilu]]n sijaan esimerkiksi [[mäkihyppy|mäkihypyssä]] ja muissa talviurheilulajeissa ([[jääkiekko]], [[curling]]) sekä [[moottoriurheilu|moottoriurheilussa]]. Eräitä viime aikojen menestyneitä suomalaisurheilijoita ovat olleet mäkihyppääjät [[Matti Nykänen]] ja [[Janne Ahonen]], formulakuljettajat [[Mika Häkkinen]] ja [[Kimi Räikkönen]], jääkiekkoilijat [[Jari Kurri]], [[Teemu Selänne]] ja [[Saku Koivu]], ralliautoilijat [[Juha Kankkunen]], [[Tommi Mäkinen]] ja [[Marcus Grönholm]], sekä jalkapalloilijat [[Jari Litmanen]] ja [[Sami Hyypiä]].
== Katso myös ==
* [[Suomen juhlapäivät]]
* [[Liikenne Suomessa]]
* [[Suomalainen keittiö]]
* [[Suomalaiset eurokolikot]]
* [[Suomalainen musiikki]]
* [[Suomen Puolustusvoimat]]
* [[Suomen Rajavartiolaitos]]
* [[Suomi-neito]]
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite|Tekijä=Seppo Zetterberg ja Allan Tiitta (toim.)|Nimeke=Suomi kautta aikojen|Julkaisija=Otava|Vuosi=1992|Tunniste=ISBN 951-1-11078-0}}
*{{Kirjaviite|Tekijä=Osmo Jussila|Nimeke=Suomen suuriruhtinaskunta|Julkaisija=WSOY|Vuosi=2004|Tunniste=ISBN 951-0-29500-0}}
== Viitteet ==
<div class="references-small" style="-moz-column-count:2; column-count:2;">
<references/>
</div>
== Aiheesta muualla ==
{{Commons|Category:Finland}}
=== Hallinto ===
*[http://www.government.fi/etusivu/fi.jsp Suomen valtioneuvosto]
*[http://www.president.fi/ Suomen presidentti]
*[http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/index.htx?lng=fi Suomen eduskunta]
*[http://www.eu2006.fi/en_GB/ Suomen EU-puheenjohtajuus]
=== Muut ===
*[http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/index.html Suomi lukuina]
*[http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
*[http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
*[http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]
*[http://www.lib.hel.fi/Page/3156f7ee-682f-4b68-82ea-ec756f214f22.aspx?groupId=f6a59db9-bce1-4f22-bad3-7eca2addfe4a&announcementId=7fa1b3e7-33dd-4fbe-979b-6d428517347d&refererUrl=%2ffi-FI%2faihepaketit%2f%3fgroupId%3df6a59db9-bce1-4f22-bad3-7eca2addfe4a%26refererUrl%3d%252f Helsingin kaupunginkirjaston Suomi muiden silmin -aihepaketti]
*[http://www.suomifani.com Discover Finland with Suomifani.com] {{en}}
*{{Wikitravel|Finland}} {{en}}
*[http://virtual.finland.fi Virtual Finland] {{en}}
*[http://www.finlandforum.org Finland Forum] {{en}}
*[http://www.suomi.ru Suomitietoutta venäjäksi] {{ru}}
{{Eurooppa}}
{{EU-maat}}
[[Luokka:Suomi|*]]
{{Link FA|cs}}
{{Link FA|sk}}
{{Link FA|th}}
[[af:Finland]]
[[als:Finnland]]
[[am:ፊንላንድ]]
[[ang:Finnland]]
[[ar:فنلندا]]
[[an:Finlandia]]
[[arc:ܦܢܠܢܕܐ]]
[[roa-rup:Finlanda]]
[[frp:Finlande]]
[[ast:Finlandia]]
[[az:Finlandiya]]
[[id:Finlandia]]
[[ms:Finland]]
[[bn:ফিনল্যান্ড]]
[[zh-min-nan:Suomi]]
[[be-x-old:Фінляндыя]]
[[bo:ཧྥིན་ལན]]
[[bs:Finska]]
[[br:Finland]]
[[bg:Финландия]]
[[ca:Finlàndia]]
[[ceb:Finlandia]]
[[cv:Финлянди]]
[[cs:Finsko]]
[[co:Finlandia]]
[[cy:Y Ffindir]]
[[da:Finland]]
[[de:Finnland]]
[[dz:ཕིན་ལེནཌ་]]
[[et:Soome]]
[[na:Finland]]
[[el:Φινλανδία]]
[[en:Finland]]
[[es:Finlandia]]
[[eo:Finnlando]]
[[eu:Finlandia]]
[[fa:فنلاند]]
[[fo:Finnland]]
[[fr:Finlande]]
[[fy:Finlân]]
[[ga:An Fhionlainn]]
[[gv:Fynlann]]
[[gd:Suòmaidh]]
[[gl:Finlandia - Suomi]]
[[got:𐍆𐌹𐌽𐌽𐌰𐌻𐌰𐌽𐌳]]
[[ko:핀란드]]
[[haw:Pinilana]]
[[hy:Ֆինլանդիա]]
[[hi:फ़िनलैंड]]
[[hsb:Finska]]
[[hr:Finska]]
[[io:Finlando]]
[[ilo:Finlandia]]
[[bpy:ফিনল্যান্ড]]
[[ia:Finlandia]]
[[os:Финлянди]]
[[is:Finnland]]
[[it:Finlandia]]
[[he:פינלנד]]
[[pam:Finland]]
[[kn:ಫಿನ್ಲ್ಯಾಂಡ್]]
[[ka:ფინეთი]]
[[ks:फिन्लैंड]]
[[csb:Fińskô]]
[[kk:Финландия]]
[[kw:Pow Finn]]
[[rw:Finirande]]
[[sw:Ufini]]
[[ht:Fenlann]]
[[ku:Fînlanda]]
[[la:Finnia]]
[[lv:Somija]]
[[lb:Finnland]]
[[lij:Finlandia]]
[[lt:Suomija]]
[[li:Finland]]
[[jbo:suom]]
[[hu:Finnország]]
[[mk:Финска]]
[[mt:Finlandja]]
[[mr:फिनलंड]]
[[nah:Fintlālpan]]
[[nl:Finland]]
[[nds-nl:Finlaand]]
[[ne:फिनल्याण्ड]]
[[new:फिनल्याण्ड]]
[[ja:フィンランド]]
[[ce:Финлянди]]
[[no:Finland]]
[[nn:Finland]]
[[nrm:Fînlande]]
[[nov:Finlande]]
[[oc:Finlàndia]]
[[ug:فىنلاندىيە]]
[[uz:Finlandiya]]
[[ps:فېنلانډ]]
[[pms:Finlandia]]
[[nds:Finnland]]
[[pl:Finlandia]]
[[pt:Finlândia]]
[[ksh:Finnlandt]]
[[ro:Finlanda]]
[[rmy:Finland]]
[[qu:Phinsuyu]]
[[ru:Финляндия]]
[[se:Suopma]]
[[sc:Finlandia]]
[[sco:Finland]]
[[sq:Finlanda]]
[[scn:Finlandia]]
[[simple:Finland]]
[[sk:Fínsko]]
[[sl:Finska]]
[[cu:Сѹмь]]
[[so:Finland]]
[[sr:Финска]]
[[sh:Finska]]
[[sv:Finland]]
[[tl:Finland]]
[[ta:பின்லாந்து]]
[[tt:Finlândiä]]
[[tet:Finlándia]]
[[th:ประเทศฟินแลนด์]]
[[vi:Phần Lan]]
[[tg:Финланд]]
[[tpi:Finlan]]
[[tr:Finlandiya]]
[[udm:Финляндия]]
[[uk:Фінляндія]]
[[ur:فن لینڈ]]
[[vec:Finlandia]]
[[vo:Suomiyän]]
[[fiu-vro:Soomõ]]
[[wa:Finlande]]
[[war:Finlandya]]
[[wo:Finlaand]]
[[yi:פינלאנד]]
[[zh-yue:芬蘭]]
[[diq:Finlanda]]
[[bat-smg:Soumėjė]]
[[zh:芬兰]]
[[bar:Finnlånd]]
| 