Ero sivun ”Mortification” versioiden välillä

|yhtyeen_nimi logo = [[Kuva:Mortificationlogo.gif|250px]]

'''Mortification''' on sekä menestynein [[australia]]lainen [[extreme metal]] -[[yhtye]], että maailman menestynein [[kristillinen metallimetallimusiikki|kristillinen]] [[extreme metal]] -ryhmä.<ref name="imperiumi_bio"/> Yhtye on julkaissut vuosien varrella lähes parikymmentä levyä, joista tunnetuin on vuoden [[1992]] kaoottinen ja brutaaliraaka [[death metal|death]]/[[grindcore|-grind]]-albumi ''[[Scrolls of the Megilloth]]''. Se on niin merkittävä albumi, että yhtyeen sanottiin kuuluvan [[death metal]] -suuntauksen parhaimmistoon 1990-luvun alussa.<ref name="Metal_scrolls"/> Vuoden 1993 ''Post Momentary Afflictionin'' jälkeen alkuperäinen rumpali [[Jayson Sherlock]] jätti yhtyeen, ja Mortification alkoi yhdistellä aineksia [[hardcore punk]]ista, [[groove metal]]ista, [[thrash metal]]ista sekä [[heavy metal|perinteisestä metallista]]. Vuoden 1994 ''Bloodworld'' on yhtyeen kaupallisesti menestynein julkaisu. Ajanjaksolle mahtuu myös yhtyeen ainoan alkuperäisjäsenen ja johtohahmon [[Steve Rowe]]n [[leukemia]]an sairastuminen, ja siitä pari vuotta vienyt täysi toipuminen. Yhtye julkaisee tuotoksiaan markkinoille tasaiseen tahtiin, vaikka ainakaan kriitikkoja eivät ole enää innostaneet [[groove metal|groove]]- ja [[thrash metal]]ia yhdistelleet julkaisut vuoden [[1996]] ''[[EnVision EvAngelene]]n'' jälkeen.<ref name="imperiumi_bio"/> Yhtye palasi vanhaan [[death metal|death]]/[[thrash metal]] deathrash-tyyliinsä albumillaan ''[[Erasing the Goblin]]'' ([[2006]]).<ref name="imperiumi_bio"> [http://imperiumi.net/int_2.php?id=273 Haastattelut: Gary Carson ja Peter Schulz. Suomennos: J.Grym. Lisäykset: Mape Ollila., Maailman metalli: Australia, Imperiumi.Net]. Luettu 18. huhtikuuta 2007.</ref>

Mortificationin musiikkityylin vaihtaminen [[death metal]]in ja [[grindcore]]n suosion huippukaudella, jolloin yhtyeet kuten [[Carcass]], [[Morbid Angel]], [[Napalm Death]] ja [[Bolt Thrower]] olivat kovassa nousussa, oli niin sanotusti osunut kultasuoneen: debyyttialbumi myi hyvin ja he niittivät mainetta ahkeralla keikkailulla. Vuonna [[1992]] yhtye kiinnitti jopa [[saksa]]laisen ''[[Nuclear Blast Records]]'' -[[levy-yhtiö]]n, jonka tallissa oli joitain aikansa nimekkäimpiä ja menestyneimpiä [[death metal]] -yhtyeitä, huomion ja Mortificationille kirjoitettiin levytyssopimus. Hiottuaan uutta raskaampaa kappalemateriaaliaan Mortification meni studioon äänittämään uransa äärimmäisimmän albuminsa, ''[[Scrolls of the Megilloth]]in'' ([[1992]]). Sen äänimaailma on [[dropped D]] -vireisen raskas, brutaali ja nopea mutta sisältää myös pari [[doom metal]] -vivahteista kappaletta. [[Steve Rowe]]n hyvin matalia, niin kutsuttuja. "[[grindcore|grind]] [[baritoni]]" -vokaaleja albumilla pitävät monet vaikuttavina. Albumi oli menestys ja monet pitävät sitä [[death metal]]in klassikkona sekä australialaisen metallimusiikin merkkiteoksena. <ref name="Metal_scrolls">[http://www.metal-observer.com/articles.php?lid=1&sid=1&id=9870 Chris Kraemer, Mortification: Scrolls of the Megilloth, The Metal Observer] {{en}}. Luettu 19. huhtikuuta 2007.</ref> ''[[Scrolls of the Megilloth]]ista'' kehkeytyi niin arvostettu ja jopa "mestariteoksena" pidetty albumi, että yhtye ei koskaan päässyt siitä taakasta kuinka heidän myöhempiä julkaisujaan verrattaisiin aina tuohon albumiin.<ref>[http://nolifetilmetal.com/morthist.html Scott Waters, Mortification History, No life 'til Metal] {{en}}. Luettu 18. huhtikuuta 2007.</ref>