Ero sivun ”Pulssikoodimodulaatio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linjakoodauslinkki |
Korjattu AMI-koodaus linkki |
||
Rivi 1:
'''Pulssikoodimodulaatio''' ('''PCM''', [[englannin kieli|engl.]] ''Pulse Code Modulation'') on yksi sähköisistä menetelmistä koodata ääni-informaatiota. Siinä analogisesta [[signaalinkäsittely|signaalista]] otetaan tasaisin väliajoin näytteitä, jotka ilmaistaan numeerisesti. Näytteen taso voidaan ilmaista joko lineaarisesti tai logaritmisesti.
Digitaalisessa puhelinverkossa käytettävä PCM-koodaus on määritelty [[ITU]]:n suosituksessa ''G.711''. Siitä on kaksi eri varianttia, Euroopassa käytettävä ''A-law'' ja Amerikassa käytössä oleva ''μ-law''. Ne eroavat toisistaan vain vähän, molemmat ovat logaritmisia, niiden näytteenottotaajuus on 8000 hertsiä ja kussakin näytteessä on 8 bittiä. Näytteiden logaritmisuus laajentaa [[signaalidynamiikka|dynamiikkaa]] 36 dB:iin saakka. (Tärkein syy erilaisiin näytteenottolakeihin oli runkoverkossa käytetty [[linjakoodaus]]: Amerikoissa käytettiin [[AMI-koodaus]]-[[linjakoodaus]]ta, joka toimii erittäin huonosti jos lähetettävänä on pelkkiä nollia.)
[[Nyquistin teoreema]]n mukaan taajuuksia, jotka ovat korkeampia kuin puolet ''näytteenottotaajuudesta'' ei saada tallennettua. Toisin sanoen, 8000 hertsin näytteenottotaajuudella voidaan tallentaa teoriassa korkeintaan 4000 hertsin ääniä.
| |||