'''Hirvijoki''' on joki [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]]. Se saa alkunsa [[Mynämäki|Mynämäellä]] sijaitsevasta [[Hirvijärvi|Hirvijärvestä]] sekä alueen soilta. Joki kulkee [[Nousiainen|Nousiaisten]] Valpperin kylän ja keskustan läpi [[Lemu]]n ja [[Masku]]n peltoaukeille, joilta se laskee kuntien eteläpuolella sijaitsevaan Halkkoaukkoon.<ref name="ympäristö1">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=13089&lan=FIv | Nimeke =Lemun jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätös | Tekijä =Lounais-Suomen Ympäristökeskus | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =12.12.2003 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =9.11.2007 | Kieli = }}</ref> Aukko on osa Oukkulanlahden lintuvesialuetta, joka on noin 900 hehtaarin laajuinen [[Metsähallitus|Metsähallituksen]] kosteikko-life -ohjelmaan kuuluva [[Natura]]-alue.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Lemun kunta | Nimeke=Kulttuuri ja matkailu | Ajankohta= | Osoite=http://www.lemu.fi/kultma.html | Julkaisija= | Luettu=11.4.2007 | Kieli= }}</ref> Halkkoaukko on saarien sulkema, melko matala merenlahti, joka aukenee laajempaan ja syvempään Naantalinaukkoon.<ref name="ympäristö1"/>
Joen'''Hirvijoki''' sivuhaarojaon ovatjoki muun[[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]]. muassaSe Lemussasaa virtaavaalkunsa [[KuuvajokiMynämäki|Mynämäellä]] jasijaitsevasta [[Hirvijärvi|Hirvijärvestä]] Maskustasekä tulevaalueen soilta. Joki kulkee [[MaskunjokiNousiainen|Nousiaisten]],jotkaValpperin yhtyvät jokeen 2,3kylän ja 1,2keskustan kilometriäläpi ennen[[Lemu]]n senja suuta.<ref[[Masku]]n name="ympäristö1"/>peltoaukeille, joilta Kuuvanjoense varrellalaskee sijaitseekuntien Lemuneteläpuolella kunnansijaitsevaan jätevedenpuhdistamoHalkkoaukkoon.<ref name="ympäristö1"/> Ainut järvi koko joen valuma-alueella on sen alkulähde Hirvijärvi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://melontaseikkailuwww.infoymparisto.fi/2003_28download.htmasp?contentid=13089&lan=FIv | Nimeke =MelontaseikkaliluLemun -jätevedenpuhdistamon Hirvijoki 9.6.2003ympäristölupapäätös | Tekijä =EerikkiLounais-Suomen RundgrenYmpäristökeskus | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =912.612.2003 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =9.11.2007 | Kieli = }}</ref> Siksi joen järvisyys on erittäin pieni, vain 0,03 prosenttia.<ref name="ympäristö2esite">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ymparisto.fi/defaultdownload.asp?contentid=21872276474&lan=fi#a0 | Nimeke =Vakka-SuomiSuomen -ryhmäjoet | Tekijä =ValtionLounais-Suomen ympäristöhallintoympäristökeskus | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Vesien tila - esitesarja | Ajankohta =29.10.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =916.11.2007 | Kieli = }}</ref> JokeaAukko ympäröivistäon maistaosa jopaOukkulanlahden 35lintuvesialuetta, joka prosenttia on peltoanoin 900 hehtaarin laajuinen [[Metsähallitus|Metsähallituksen]] kosteikko-life -ohjelmaan kuuluva [[Natura]]-alue.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Lemun kunta | Nimeke=Kulttuuri ja matkailu | Ajankohta= | Osoite=http://www.lemu.fi/kultma.html | Julkaisija= | Luettu=11.4.2007 | Kieli= }}</ref> Halkkoaukko on saarien sulkema, melko matala merenlahti, joka aukenee laajempaan ja syvempään Naantalinaukkoon.<ref name="ympäristö2ympäristö1"/>
==Joen sivuhaarat ja valuma-alue==
===Viitteet===
Joen sivuhaaroja ovat muun muassa Lemussa virtaava [[Kuuvajoki]] sekä Maskusta tuleva [[Maskunjoki]], jotka yhtyvät jokeen 2,3 ja 1,2 kilometriä ennen sen suuta.<ref name="ympäristö1"/> Hieman ennen Maskunjoen suuta joesta erkanee pienempi Vähäjoki-niminen harra, joka laskee noin 500 metrin päähän pääuoman suusta, pienen Kirnusaaren länsipuolelle.<ref name="ympäristö1"/> Ainut järvi koko joen valuma-alueella on sen alkulähde, noin seitsemän hehtaarin suuruinen Hirvijärvi.<ref name="esite"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://melontaseikkailu.info/2003_28.htm | Nimeke =Melontaseikkalilu - Hirvijoki 9.6.2003 | Tekijä =Eerikki Rundgren | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =9.6.2003 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =9.11.2007 | Kieli = }}</ref> Siksi joen järvisyys on erittäin pieni, vain 0,03 prosenttia.<ref name="ympäristö2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=218722&lan=fi#a0| Nimeke =Vakka-Suomi -ryhmä | Tekijä =Valtion ympäristöhallinto | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.10.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =9.11.2007 | Kieli = }}</ref> Jokea ympäröivistä maista jopa 35 prosenttia on peltoa.<ref name="esite"/><ref name="ympäristö2"/>
==Vesistön tila==
Kuuvanjoen varrella sijaitsee Lemun kunnan jätevedenpuhdistamo, johon johdetaan kaikki Lemun ja [[Askainen|Askaisten]] kunnan puhdistetut jätevedet.<ref name="ympäristö1"/><ref name="esite"/>. Puhdistamon ja haja-asutuksen jätevesien lisäksi suurin osa joen ravinnekuormituksesta on peräisin maataloudesta. Arviolta 76 prosenttia jokeen tulevasta fosforista ja 67 prosenttia typestä on peräisin maataloudesta. Nykyisellään Hirvijoki, [[Laajoki]] ja [[Mynäjoki]] kuljettavat mukanaan kymmenen prosenttia saaristomereen tulevasta vuotuisesta typpi- ja fosforikuormasta. Hirvijoen ravinnepitoisuudet ovat melko korkeat ja sen laatu on välttävä, joen latvavesillä jopa huono. Hirvijoen vuosittaiseksi fosforikuormitukseksi on arvioitu 5 tonnia ja typpikuormitukseksi 134 tonnia.<ref name="esite"/>
