Ero sivun ”Huonekasvi” versioiden välillä

1800- luvulla kasvivalikoima laajeni entisestään [[biedermeier]]aikaan ja huonekasveista pääsipääsivät nauttimaan myös varakkaat [[porvarit]] kaupunkiasunnoissaan. Vuosisadan vaihteessa myös tavallinen kansa pääsi kasvattamaan kasveja, kuten [[Pelargonia|pelargoneja]](''Pelargonium'') ja [[Verenpisara|verenpisaroita]] (''Fuchsia'').

1920-luvulla kasvit eivät olleet erityisesti suosiossa. 1990-luvulla huonekasvit kasvattivat nopeasti suosiotaan harrastuksena ja tärkeänä osana arkielämää. Sanotaankin, että elämme kasviharrastajien kulta-aikaa. Yhteydet kaukaisiin maihin ovat nopeat ja hyvät ja nykyään kukkakaupoistamme löytyykin mitä moninaisin kirjo erilaisia sekä tavallisia että eksottisiaeksoottisia kasveja.

** Kasvatetaan kukkien vuoksi. Kukkivat yleensä oikealla hoidolla joka vuosi, mutta poikkeuksiakin löytyyon (esim. ananaskasvit). Osa tähän ryhmään kuuluvista kasveista on kausiluonteisia, jolloin ne tavallisesti heitetään kukinnan jälkeen pois (esim. [[krysanteemi]]).

** Kasvatetaan lähinnä kasvin ulkonäön ja lehtien koristeellisuuden sekä erikoisuuden vuoksi. Eivät välttämättä kuki ja useimmiten kukat vaatimattomia. Vaativat vähemmän valoa, kuin kukkivat kasvit.

Kasvit ja yleensäkin lähes kaikki elävä ympärillämme koetaan rentouttavana ja virkistävänä, etenkin vihreä väri koetaan rentouttavaksi ja turvalliseksi. Se saa meidät tuntemaan itsemme turvatuiksi ja suojassa oleviksi. On tutkittu, että kasvit työpaikoilla parantavat työntekijöiden viihtyvyyttä, positiivista ilmapiiriä, sekä työtehoa. Kasveilla on suora vaikutus ihmisen hyvinvointiin. [[NASA]] on tutkinut laajalti kasvien kykyä puhdistaa rakennusten sisäilmaa ja on todettu, että huonekasvit kykenevät poistamaan ilman epäpuhtauksia tehokkaasti kasvista riippuen.

Johtuen kasvien alkuperästä monet kasvit vaativat kosteamman ilman, kuin mitä nykyinen keskuslämmitys voi tarjota. Ilmankosteutta voi lisätä sumuttamalla kasveja.

Kastelu riippuu paljon kasvin omasta vedentarpeesta, sekä ruukun koosta. Jotkin kasvit eivät siedä kuivumista ollenkaan, jotkut taas eieivät jatkuvaa kosteutta. Kasveja lannoitetaan pääasiassa kasvukaudella, eli keväästä syksyyn, ja talven ne lepäävät.