Ero sivun ”Tuileries” versioiden välillä

[[ImageKuva:Jardin-des-tuileries.jpg|thumb|250px|Tuileries’nTuileries'n puisto on yksi Pariisin suosituimmista kävelypaikoista.]]

'''Les Tuileries''' on yksi keskeisen [[Pariisi]]n alueista. Sitä rajaavat idässä [[Louvre]]n palatsi, pohjoisessa ''rueRue de Rivoli'', lännessä [[Place de la Concorde|ConcodeConcorde]] -aukio ja etelässä [[Seine]]-joki. Nykyisin siinäTuileries'ssa on yleinen puisto (ranskaksi ''Jardin des Tuileries''), mutta aikaisemmin paikalla olisijaitsi puiston lisäksi vanha [[Tuileries'n palatsi|palatsi]], joka oli valtionpäämiesten asunto niin kuningas- kuin keisarikunnan aikana. [[Tuileries'n palatsi]] ({{k-fr|Palais des Tuileries}}) tuhoutui vuonna [[1871]]. Kaksitoista vuotta myöhemmin raunioiden paikalle perustettiin nykyinen puiston laajennus. Lähimmät metroasemat ovat Concorde ja Tuileries.

'''Le jardin des Tuileries''' on tärkein ja vanhin Pariisin klassisista [[puutarha|muotopuutarhoista]] (ranskaksi ''jardin à la française''). [[Henrik II (Ranska)|Henrik II:n ]] leski [[Katariina de' Medici]] aloitti Tuileries’n puutarhan istutukset vuonna [[1564]], jolloin aloitettiin myös palatsin rakentaminen hänen hankkimilleen maille, joilla oli aikaisemmin sijainnut tiilitehdas. Tästä tuli nimi sekä palatsille että puutarhalle. Puisto ympäröitiin muurilla ja se oli mittasuhteiltaan vaikuttava: 500 x 300 metriä. Se luonnosteltiin italialaiseen tapaan: kuusi puistotietä pituussuunnassa ja kahdeksan poikkisuunnassa muodostimuodostivat säännöllisiä suorakulmaisia alueita, jotka täytettiin erilaisilla istutuksilla. Niitä olivat esimerkiksi puut, geometriset vinoristin muotoiset istutelmat, ruohokentät ja kapeat suorakaiteen muotoiset kukkapenkit, mutta myös hyötykasvejahyötykasvit ja viiniköynnöstäviiniköynnökset. Suihkulähde, eläintarha ja keinotekoinen luola koristivat myös puutarhaa.

Pääkaupungin kaunein ja suurin viheralue palveli hovin väkeä virkistysalueena ja siellä vietettiin myös loisteliaita juhlia, kuten heinäkuussa 1572 Englannin kuningattaren [[Elisabet I]]: n kunniaksi tai tulevan kuninkaan [[Henrik IV]]:n häät samana vuonna. Kaikkein ylenpalttisimpana muistellaan kuitenkin vastaanottoa, joka järjestettiin maansa kruunua [[Henrik III]]:lle tarjoamaan tulleiden puolalaisten suurlähettiläiden kunniaksi.

[[Ludvig XIII]] avasi lapsuutensa mieluisimman leikkipaikkan, Tuileries’nTuileries'n yleisölle, vaikkakin vain aatelin jäsenille. Heillä oli vapaa pääsy alueelle milloin hovi ei oleskellut Louvren tai Tuileries’nTuileries'n palatseissa.

Kun palatsin uudistus oli jo käynnissä, [[Jean-Baptiste Colbert]] hankki [[Vaux-le-Vicomte]]n linnassa jo kannuksia hankkineen maisema-arkkitehdin [[André Le Nôtre]]n suunnittelemaan perusteellisen uudistuksen nyt jo satavuotiaaseen puutarhaan. Le Nôtre antoi sille muodon, joka on pääpiirteissään säilynyt meidän päiviimme. Hän puhkaisi palatsiin päärakennuksen keskelle päätyvään keskiakseliin keskeisen puistokäytävän, jonka molemmissa päissä on vesiallas: itäpäädyn allas on pyöreä ja lännessä kahdeksankulmainen. Hän avasi näkymiä poistamalla eri alueita rajanneet muurit ja rakennutti korotetut istutusalueet eli terasssit, joista la terasse Bord de l’eau seuraa jokirantaa, ja la terasse des [[Feuillants]] myöhemmin rakennetun rueRue de Rivolin reunaa, sekä vielä kaksi terassia ramppeineen päätyyn, jonka ulkopuolelle tuli myöhemmin [[Place de la Concorde]]. Terasseille istutettiin vilpoista varjoa luovia puita. Päätyterasseilta aukesi Tuileries’n suureksi perspektiiviksi kutsuttu näkymä, joka ulottui aina Chaillot’n kukkulan huipulle.

[[ImageKuva:Cassandra Aime Millet Tuileries.jpg|thumb|150 px|Yksi Tuileries’nTuileries'n puutarhan patsaista on Aimé Millet’n Millet'n teos Cassandra hakee Pallaksen suojelusta vuodelta 1877.]]
Muotopuutarhan tyylipiirteiksi vakiintuivat varsinkin pensaiden ja pienoispuiden leikkaaminen geometriseen muotoon, viivasuorat hiekkakäytävät ja selkeästi rajatut istutusalueet. Puutarha koristettiin monin marmoripatsain. Vuonna [[1719]] pääsisäänkäynnin molemmille puolille pysytettiin kaksi Coysevox’n veistosta, jotka esittävät [[Merkurius (mytologia)|Merkuriusta]] seuralaisineen siivekkään ratsun selässä.

Hovi otti puutarhan heti omakseen ja kaikki ihailivat sen loistoa. Kuningas itse ei nauttinut siitä kovinkaan kauan, sillä uudistustöiden päättyessä 1671 hän päätti lopullisesi jättää kaupunkipalatsin ja asettua Versailles’hinVersailles'hin. Kuningas salli kuitenkin alamaistensa käydä puistossa, olettaen, että he olivat hyvin puettuja.

== Puisto historian näyttämönä ==

[[ImageKuva:Jacques Charles Luftschiff.jpg|left|thumb|250px|Historiallinen pallomatka matkustajien kera lähti Tuileries’nTuileries'n puistosta vuonna 1783. Pallon rakenne oli sama kuin nykyisinkin. Lentokaasuna käytettiin [[typpi|typpeä]]. Piirros: Jacques Charles Luftshiff.]]

Samana vuonna kuin [[Montgolfierin veljekset]], mutta heidän jälkeensä, kehitti ranskalainen fyysikko [[Jacques Charles]] ilmaa raskaammalla kaasulla täytettävän lentopallon. Sen ensimmäinen miehitetty lento lähti 1. joulukuuta 1783 Tuileries-puistostostapuistosta. Kaksi tuntia kestäneellä lennolla oli keksijän mukana matkustaja, Nicolas Robert, sekä tieteellisiä instrumentteja. Tapauksesta muistuttava laatta sijaitsee puiston sisäänkäynnin oikealla puolella.

[[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] aikana puutarhassa nähtiin useita valtakuntaa liikuttaneita suuria tapauksia. Kuninkaallisen perheen palattua vartioituun huoneistoonsa Tuileries’ssä,Tuileries'ssä yleisö pääsi puistoon enää vain iltapäivisin. Kruununperijälle järjestettiin leikkipaikka joenrantaterassille, ja siellä nähtiin kävelyillään myös kuningatar Marie Antoinette. [[18. syyskuuta]] [[1791]] puiston koko keskikäytävä ja [[Champs-Elysées]] oli valaistu suurin valaistuin pyramidein uuden perustuslain kunniaksi. Vain vuotta myöhemmin kuninkaallinen perhe joutui pakenemaan ja kuninkaan henkivartiokaartin jäseniä ajettiin takaa pitkin puiston käytäviä.

Vallankumous kansallisti niin palatsin kuin puistonkin, joka avattiin uudelleen yleisölle. Sinne istutettiin paljon puita ja pensasaluille istutettin kukkia, joiden valinnassa otettiin huomioon myös niiden tuoksu. Puisto toimi edelleen myös seremonioiden näyttämönä. Kun vallankumous oli hylännyt perinteisen uskonnon, pyöreää vesiallasta käytettiin [[Korkeimman olennon palvonta|Korkeimman olennon seremoniassa]] [[8. kesäkuuta]] [[1794]]. Sinne oli sijoitettu kuvia, jotka esittivät mm.muun muassa Ateismia, Kunnianhimoa, Itsekkyyttä, Epäjärjestystä ja Epäsopua. [[Maximilien de Robespierre]] sytytti ne palamaan huutojen ja suosionosoitusten myrskyssä. Kulkue lähti sitten kohti Mars-aukiota. Kahta kuukautta myöhemmin, [[10. elokuuta]], sama allas vastaanotti [[Jean-Jacques Rousseau]]n arkun, joka olisi jo kerran haudattu, mutta oli nyt tähdin koristeltuun kankaaseen kiedottuna matkalla kansakunnan sankareiden hautapaikkaan [[Panthéon]]iin.

Vuonna 1900 puistossa käytiin [[kesäolympialaiset 1900]] kesäolympialaisten keihäskilpailu ja saman vuoden maailmannäyttelyn yhteydessä siellä järjestettiin jättimäinen juhla-ateria 22  000 kunnanjohtajalle.

[[ImageKuva:Tuileries-Roue.jpg|thumbnail|right|300px|Maailmanpyörä on vain muutaman askelen päässä kuululta ostoskadulta.]].