Ero sivun ”Muhoksen kirkko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p linkki |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Muhos_Church_2006_08_26.JPG|thumb|260px|Muhoksen kirkko elokuussa 2006]]
'''Muhoksen kirkko''' on järjestyksessään [[Muhos|Muhoksen]] seurakunnan kolmas kirkkorakennus. Vuonna [[1634]] käyttöön vihitty puukirkko on vanhin yhä käytössä oleva lähes alkuperäisessä muodossaan säilynyt puukirkko [[Suomi|Suomessa]].
== Historiaa ==
Muhoksen ensimmäinen kirkko on perimätiedon mukaan rakennettu Kirkkosaareen, toinen Kirkonniemelle varsin lähelle nykyistä kirkkoa. Nykyinen kirkko on tyyliltään suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko, ns. tukipilarikirkko, jonka rakentajaksi arvellaan torninrakentaja-Hannua.
Kirkon sisutuksen vanhinta kerrosta edustaa saarnatuoli. Sen rakensi 1600-luvun lopulla puuseppä ja kuvanveistäjä Mikael Sigfridson Balt. Saarnatuolin katoksen veistosryhmä lienee sotasaalista kolmekymmenvuotisesta sodasta Saksasta. Sen keskellä seisoo Vapahtaja kädessään voitonlippu ja maapallo molemmilla puolillaan valkopukuiset enkelit. Katoksessa riippuu kyyhkynen, Pyhän Hengen symboli.
[[isoviha|Isonvihan]] ([[1714]]–[[1721]]) aikana venäläiset hävittivät kirkon miltei täydellisesti, mutteivät polttaneet sitä. Kirkko saatiin vähin erin kohtuulliseen kuntoon korjatuksi ja varustetuksi rauhan vuosina isonvihan jälkeen. Kirkko on ollut koristeltu [[seinämaalaus|seinämaalauksin]], mutta korjaustöiden jälkeen niitä on säilynyt vain sakastissa. Kirkon alttaritaulun aihe on "Mooses ylentää käärmeen erämaassa"
Kirkon perusteellinen korjaus tehtiin 1762 kirkonrakentaja Matti Hongan johdolla. Samalla rakennettiin ns. pohjalaista renessanssityyliä edustava kellotapuli, jossa on kaksi kelloa. Suurempi on valettu Tukholmassa vuonna 1757 ja pienempi Helsingissä vuonna 1885.
Kirkon maalauksista arvokkaimpina pidetään vihantilaissyntyisen kirkkomaalari Emanuel Granbergin vuosina 1773-1775 maalaamia kuvia. Vuoden 1839 korjausten yhteydessä osa niistä tuhoutui. Jäljellä ovat sakariston seinillä ja lehterin kaiteen maalaukset. Sakariston maalaukset kuvasommitelmat ovat kirkkosalin ovesta sisään tultaessa vasemmalta oikealle: Jeesus Emmauksen tiellä, Jeesus Martan ja Marian kodissa, Samuel voitelee Saulin kuninkaaksi, maalaus, jonka keskellä on enkelin päitä ja keskellä hepreankielinen nimi Jahve, Jeesus Getsemanessa, Pietari kieltää Jeesuksen, syntinen nainen voitelee Jeesuksen jalat, Tuhlaajapoika sikopaimenena sekä oven päällä Hyvä paimen. Lehterin kaiteessa vasemmalta oikealle on maalattu profeetat Hesekiel, Jesaja, Jeremia ja Daniel.
Muhoksen kirkon alttaritaulu on Emanuel Granbergin vuonna 1778 öljyvärillä kankaalle maalaama Mooses ja vaskikäärme. Kirkon oikealla seinällä on Jaakob Wallinin vuonna 1837 maalaama Ristiltäotto. Kattokruunut, messinkilampetit ja kyntteliköt ovat enimmäkseen seurakuntalaisten antamia lahjoituksia. Vanhin niistä on ajoitettu 1700-luvun puolen välin tienoille. Näiden joukossa on maalaispuusepän tekemä ja hiippakunnan komeimmaksi mainostettu virsitaulu, jonka on lahjoittanut maaherra Abraham Stjernschantz vuoden 1828 tienoilla. Numerotaulun taidokkaat koristeleikkaukset esittävät ristiinnaulitsemista ja tyyliteltyjä ihmishahmoja. Keskimmäisenä oleva kruunattu nainen tuo mieleen Neitsyt Marian.
Kirkon vanhimpaan esineistöön kuuluu edustaa tinasta valmistettu kastevati vuodelta 1707. Kastevadin puusta veistetty jalka on ajoitettu 1800-luvun puoliväliiin. Sitä koristaa kahdeksan enkelinpääveistosta. Kirkko korjattiin vuosina 1872-1873 kirkonrakentaja Mikko Karjalahden johdolla ns. uusgoottilaistyyliseksi. Sisäkatto uusittiin ylöspäin suippenevaksi. Näin katto tavoittelee goottilaisen kaaren muotoa. Myös kirkon torni sai samassa yhteydessä nykyisen muotonsa. Kirkon ulkoseinät laudoitettiin ja maalattiin.
Uusin kunnostus Muhoksen kirkossa tehtiin vuosina 1982-1984. Sekä sisä- että ulkopinnat maalattiin 1800-luvulta peräisin olevin värisävyin. Vuonna 1984 kirkko sai 350-vuotisjuhlan kunniaksi lahjoituksina mm. Muhoksen kunnan vaakunan, kirkkotekstiilejä ja lähetyskynttelikön.
Kirkon 23 äänikertaiset urut ovat Kangasalan Urkutehtaan rakentamat vuodelta 1968.
Kirkon pihassa on kolme muistomerkkiä. Kirkon edessä vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistomerkki, kirkon sivulla oululaisen taiteilija V. Tuomaisen kirkon 300-vuotisjuhlaan lahjoittama kirkkotarhaan haudattujen muistokivi sekä vuonna 1949 paljastettu sankarivainajien muistopatsas, jonka on veistänyt taiteilija Martti Tarvainen.
Vuosina 1998-1999 kirkon piha-alue kunnostettiin, jolloin mm. liikuntaesteisten kulkua kirkkoon helpotettiin. Suunnitelman teki arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy.
== Katso myös ==
Rivi 9 ⟶ 29:
==Aiheesta muualla==
*[http://www.evl.fi/srk/muhos/tilat_kirkko.htm Kirkko seurakunnan sivuilla]
*[http://www.muhos.fi/histkult/kirkiso1.gif Ilmakuva kirkosta]
*[http://www.evl.fi/srk/muhos/Kuvat/Scannatut%202/Kirkko2.jpg Kirkko ja muistomerkki]
| |||