Ero sivun ”Lampaankääpä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w fix |
p väliotsikointia |
||
Rivi 14:
{{Taksonomian_loppu}}
'''Lampaankääpä''' ''(Albatrellus ovinus)'' on miedon makuinen [[kauppasieni]].
'''Lampaankääpä''' ''(Albatrellus ovinus)'' on miedon makuinen [[kauppasieni]]. Sen lakki on nuorena kermanvalkoinen, mutta vanhemmiten se muttuu kellertäväksi ja vaaleanruskean pilkulliseksi. Lampaankäävän lakki on epäsäännöllisen muotoinen ja paikoitellen painunut. Sen leveys on noin 5–20 cm. Lampaankäävän jalka on valkoinen, tukeva ja lyhyt. Lampaankäävän pillit ovat valkoiset, matalat, tiheät ja johteiset. Sen tuoksu on hyvin mieto. Sen paksu malto on valkoista, mutta kuumennuksen jälkeen ja vanhemmiten se muuttuu keltaiseksi. ▼
==Koko ja ulkonäkö==
Sieni kasvaa elokuun ja lokakuun välillä. Lampaankääpää kasvaa yleisimmin tuoreissa havu-ja sekametsissä Suomen keski-ja eteläosassa, mutta sitä tavataan aina napapiirillä asti. Lampaankääpää kasvaa myös kuusikkoisissa rinteissä. Laji on satoisa ja kasvaa usein suurina ryhminä. Vanhana sienet muuttuvat usein toukkaisiksi.▼
▲
Ruokasienenä lampaankääpä on parhaimmillaan nuorena. Sille ei tarvitse tehdä esikäsittelyä. Sieni sopii säilöttäväksi kaikin tavoin ja sitä voi käyttää mm. paistettuna tai kuivattuna.▼
===Samankaltaiset lajit===
Lampaankääpää muistuttavia sieniä ovat [[typäskääpä]] (''Albatrellus confluens''), mäntykankaiden harvinainen laji [[vuohenkääpä]] (''Albatrellus subrubescens'') sekä [[vaaleaorakas]] (''Hydnum repandum''). Typäskäävästä lampaankäävän voi erottaa esimerkisi keittämällä tai paistamalla sienet. Lampaankäävän malto kellastuu kuumennettaessa, typäskäävällä se värjäytyy vaalean ruskeaksi.
==Kasvuaika ja -paikka==
▲Sieni kasvaa elokuun ja lokakuun välillä. Lampaankääpää kasvaa yleisimmin tuoreissa havu-ja sekametsissä Suomen keski-ja eteläosassa, mutta sitä tavataan aina napapiirillä asti. Lampaankääpää kasvaa myös kuusikkoisissa rinteissä. Laji on satoisa ja kasvaa usein suurina ryhminä. Vanhana sienet muuttuvat usein toukkaisiksi.
==Käyttö ravinnoksi==
▲Ruokasienenä lampaankääpä on parhaimmillaan nuorena. Sille ei tarvitse tehdä esikäsittelyä. Sieni sopii säilöttäväksi kaikin tavoin ja sitä voi käyttää mm. paistettuna tai kuivattuna.
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Eriksson, K. & Kotiranta, H.| Nimeke = Käytännön sieniopas| Vuosi =1985 | Kappale = | Sivu =55 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kirjayhtymä | Tunniste =ISBN 951-26-2809-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}
| |||