Ero sivun ”Pienviljelijäin puolue” versioiden välillä

PMP:n perustettiinperustivat [[20. joulukuuta]] [[1936 ]][[Seinäjoki|Seinäjoella]] pidetyssä kokouksessa kolmen aimmin itsenäisen järjestön toimesta.kolme Puolueenaiemmin perustajiaitsenäistä olivatjärjestöä: [[Suomen pienviljelijäin puolue]] (SPP), [[Kansanpuolue (pula-ajan)|Kansanpuolue]] ja [[Pulamiesten vaaliliitto|Pulatoimikuntien keskusliitto]]. Suurinta kannatusta oli edellä mainituista aiemmin nauttinut SPP, jonka pohjalle PMP:n järjestörakenne pitkälti rakennettiin. SPP:n puheenjohtaja [[Eino Yliruusi]] valittiin vetämään myös uutta puoluetta ja hänen kannattajansa olivat puolueen elimissä enemmistönä. Kansanpuolue sai myös lukuisia edustajiaan puoluejohtoon. Selvästi edellisiä pienempi pulaliike sai johtoon yhden edustajan. Puolueen nimen takana olivat kansanpuoluelaiset. Pienviljelijöiden liikkeen yhdistymisestä oli keskusteltu jo vuosia ennen asian varsinaista toteutumista.

PMP:n politiikka oli luonteeltaan [[populismi|populistista]]. Yliruusilaisilta peritty radikaali retoriikka yhdistettynä sodan ja [[fasismi]]n vaaran korostamiseen löi puolueeseen kuitenkin vasemmistolaisen leiman. Kun pulatoimikuntien entiset johtomiehet pidätettiin kesällä 1937 joutui PMP:n johto vastaamaan syytöksiin kommunistien solutuksesta. Kaikki PMP:n kolme perustajajärjestöä olivat lisäksi olleet edellisvuonna julki tulleissa [[Etsivä keskuspoliisi|Etsivän keskuspoliisin]] (EK) [[Suomen kommunistinen puolue|Suomen kommunistisen puolueen]] (SKP) [[kansanrintama]]politiikkaa käsitelleissä muistioissa syytettyinä samasta aiheesta. PMP:n johto kiisti syytökset ja vakuutti, ettei kommunisteja ole puolueen elimissä, mikä ei kuitenkaan vakuuttanut maan oikeistoa. Osalla PMP:n jäsenistä oli kontaktejayhteyksiä kommunisteihin.

PMP radikalisoitui puheenjohtajansa johdolla [[talvisota]]a edeltävänä aikana ja Yliruusi kritisoiarvosteli ankarasti hallituksen mielestään [[Saksa]]-myönteistä politiikkaa. Hallitukselle moinen kritiikkiarvostelu ei sopinut ja PMP:n äänenkannattaja ''Suomen Pienviljelijä'' lakkautettiin tasavallan suojelulain nojalla [[22. marraskuuta]] [[1939]]. Yliruusin kirjoittelu lehdessä nosti kritiikkiäarvostelua myös oman puolueen pohjoissuomalaisten kannattajien keskuudessa ja PMP alkoi hajaantua. 1941 loikkasivat puolueen molemmat kansanedustajat [[Maalaisliitto|Maalaisliiton]] eduskuntaryhmään, mutta PMP jäi Yliruusin kannattajille. EKEtsivä keskuspoliisi harkitsi Yliruusin laittamista vankilaanvangitsemista [[jatkosota|jatkosodan]] aikana.

PMP:llä oli perustettaessa kaksi kansanedustajaa, yksi kummastakin puolueesta, jotka vielä [[Eduskuntavaalit 1936|eduskuntavaaleissa 1936]] olivat tapelleet keskenään. [[Suomen presidentinvaali 1937|Presidentinvaalissa 1937]] PMP kannatti [[K.J. Ståhlberg]]ia. [[Eduskuntavaalit 1939|Seuraaviin eduskuntavaaleihin]] puolue lähti luottavaisin mielin, mutta sen äänimäärä laski ja oli 2,1 % koko maan äänistä. Puolue onnistui silti säilyttämään kaksi kansanedustajaansa, jotka molemmat valittiin [[Oulun vaalipiiri]]stä, jossa puolue sai 14,6 % äänistä. [[Eduskuntavaalit 1945|Eduskuntavaaleissa 1945]] pelkäksi ''Pienviljelijäin puolueeksi'' nimensä vaihtanut ryhmä meni vaaliliittoon [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|Suomen kansan demokraattisen liiton]] (SKDL) kanssa jääden ilman edustajia. Viimeisen kerran hiljakseen kuihtunut puolue osallistui [[Eduskuntavaalit 1954|eduskuntavaaleihin 1954]] saaden enää hieman yli tuhat ääntä.