Ero sivun ”Tulkki” versioiden välillä

1 283 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Tulkki''' on henkilö, joka tulkkaa yhdellä kielellä kerrottua sanomaa toiselle kielelle. Tulkkaus on moninainen kognitiivinen, muistiin liittyvä prosessi. Tulkin tarvitsee aktiivisesti kuunnella puhuttua sanomaa, muodostaa siitä tulkintansa ja välittää sanoma puheena eteenpäin. Lisäksi tulkilta vaaditaan monia muita taitoja.
'''Tulkki''' on henkilö, joka kääntää puhetta kieleltä toiselle. Tulkki voi tulkata joko simultaanisti eli samanaikaisesti puhujan kanssa, noin 2-3 sekuntia puhujan jäljessä, tai konsekutiivisesti, eli puheenvuoron jälkeen tekemiensä muistiinpanojen mukaisesti.
 
Tulkkaustilanteita on lukuisia. Osassa niistä on tarkoituksenmukaista, että puhuja pitää puheenvuoronsa ensin kokonaan tulkin tehdessä muistiinpanoja puheesta oman muistinsa tueksi, jonka jälkeen tulkki toistaa kerrotun sanoman kohdekielellä. Tällaista tulkkausta kutsutaan [[konsekutiivitulkkaukseksi]].
Tulkin äidinkieli on hänen niin kutsuttu A-kielensä. Esimerkiksi Euroopan Unionissa ajatellaan ihannetilanteen olevan sellainen, jossa tulkki tulkkaa vain äidinkielelleen. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Tulkin B-kieli on sellainen kieli, josta hän osaa tulkata A-kielelleen tai toisin päin. Tulkin C-kieliä ovat sellaiset kielet, joilta hän osaa tulkata omalle äidinkielelleen - C-kieltä ei siis tarvitse osata puhua, sitä tulee vain ymmärtää.
 
{{minitynkä}}
Joskus puolestaan on tarkoituksenmukaista, että tulkkaus toteutetaan ilman muistiinpanojen tekemistä alkuperäisen puheen kanssa samanaikaisesti. Tätä kutsutaan [[simultaanitulkkaukseksi]].
 
Tulkin tarvitsee tietää varsin hyvin missä tilanteessa on, mitä siellä puhutaan ja miten. Tulkki tekeekin suuren osan työstään ennen varsinaista tilaisuutta valmistautuen tulkkaukseen.
 
Seuraavien termien johdonmukainen käyttö on tarpeen, sillä tulkkausta kuvailtaessa tarvitaan molempia eri merkityksissä:
tulkkaus - sanoman tulkinta ja välittäminen tulkkeeksi
tulkinta - alkuperäisen lähdekielisen sanoman ymmärtäminen
tulke - tulkkauksen tuloksena syntyvä kohdekielinen puhe
 
Suomen laissa viitataan sanalla tulkinta molempiin viimeksi mainituista, kuitenkin eri yhteyksissä ilman sekaannuksen vaaraa.
 
Hyvän tulkkeen edellytyksenä on, että tulkki tekee onnistuneen tulkinnan, ja osaa välittää tämän lopulliselle kuulijalle. Kuulija tekee tulkkeesta tietenkin oman tulkintansa, joka ihanteellisessa viestintätilanteessa on sama kuin se, mitä puheen pitäjä halusikin sanoa. On myös huomattava, että vaikka tulke olisi täydellinen niin puhujan ja kuulijan tulkinta siitä, mitä puhuja sanoi, voi joka tapauksessa olla erilainen. Ihmiset ymmärtävät toisensa päivittäin monissa yhteyksissä väärin ja tulkattu viestintä ei tee tässä poikkeusta.
 
[[Luokka:Ammatit]]
Rekisteröitymätön käyttäjä