Ero sivun ”Jatkotutkinto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kielenhuoltoa ohjelmalla AWB |
p typo |
||
Rivi 3:
==Historia==
Yliopistojen alkuaikoina niiden tutkintorakenne oli yksiportainen. Perustutkinnon nimikkeenä oli ''magister'', nykyinen maisteri, mutta samaa tasoa kutsuttiin myös tohtorin tutkinnoksi. Maisterin tutkinnon suorittaminen antoi oikeuden opettaa kaikkialla läntisen kirkon piirissä: ''licentia ad ubiquemque docendi''. Kuitenkin jo renessanssiin tultaessa tohtorin ja maisterin tutkinnot olivat
[[Ruotsi]]n valtakunnassa, johon [[Helsingin yliopisto|Turun akatemia]] perustettiin, maisteri oli tyypillisesti ylin filosofinen tutkinto. Tohtorin arvonimeä käytettiin lähinnä teologiassa, jossa se oli kuninkaan myöntämä, ansioituneiden [[piispa|piispojen]] ja [[rovasti|rovastien]] saama, arvonimi. Myös lääke- ja lakitieteessä käytettiin yliopiston ansioituneille maistereille väittelyn jälkeen myöntämää tohtorin tutkintoa. Filosofian tohtori oli kuitenkin mahdottomuus, sillä filosofisen tiedekunnan tarkoituksena oli toimia ylempiin opintoihin valmistavana. Vasta 1700-luvun lopulla alettiin myöntää filosofian tohtorin arvonimiä tieteellisesti ansioituneille, väitelleille maistereille. Samaan aikaan otettiin käyttöön [[dosentti|dosentin]] arvo, joka myönnettiin yliopistossa opetusta antavalle, professuuria odottavalle maisterille (''magister docendi''). [[Suomi|Suomen]] tultua osaksi [[Venäjä]]n valtakuntaa myös teologian tohtorin arvon myöntäminen siirtyi hallitsijalta yliopistolle.
| |||