Ero sivun ”Sanherib” versioiden välillä

 

Vuonna [[701 eaa.]] Sanheribin vasalli, Juudan kuningas [[Hiskia]] nousi kapinaan Egyptin tukemana. Sanherib valloitti ja ryösti monta pienempää kaupunkia, muttei saanut vallattua Juudan pääkaupunkia [[Jerusalem]]ia. Tästä retkestä on jäänyt todisteita Sanheribilta itseltään, kreikkalaiselta historioitsija [[Herodotos|Herodotokselta]] ja [[Raamattu|Raamatusta]].

 

 

Sanherib halusi isänsä Sargonin kuoltua unohtaa hänen rakennuttamaksan pääkaupungin Dur-Sharrukinin, ja jätti sen autioksi. Pääkaupunki siirtyi Assuriin, ja pian sen jälkeen Niniveen. Sanherib vihasi Babylonia, joka alkoi tukea Assyrian vanhaa vihollista, kapinoinutta Maerdak-Baladania, jota Elam tuki. Merodak-Baladan solmi kapinaliiton muun muassa Juudan Hiskian kanssa.

Sanherib voitti yhdeksän kuukauden sisään elamilaiset, babylonialaiset ja aramealaiset. Merodak-Baladan pakeni taas. Lännessä Egypti, Foinikia, Filistea ja Juuda olivat liittoutuneet. Pian Assyria hyökkäsi.

Siidonin kuningas lähti maanpakoon, ja hänen seuraajansa maksoi Assyrialle veroja. Näin Assyrialla ei ollut Keski-Syyriassa voimakasta vihollista. Muut Foinikian kaupungit antautuivat, mutta Tyyroksen linnoitettu saari jäi valloittamatta. Sanherib suuntasi sotajoukkonsa kanssa etelään ja löi Egyptin sotajoukon paikassa joka oli 35 km Jerusalemista etelään, Eltekessä.

Assyrialaiset petrustivat tukikohtansa Laakishiin, ja alkoivat hävittää Juudan kaupunkeja. Jerusalem piirittetiin. Hiskia taipui ja maksoi veroja, mutta Jerusalemia ei vallattu, ja Assyrian maine sotaretkien voittajina sai pahan kolauksen. Tämä yllytti Babylonian Balibnin kapinaan Babyloniassa anti-assyrilaisen ryhmän tuella. Assyria nimitti itselleen paremman Assurnadinshumin Babylonian kuninkaaksi, ja Maerdak-Baladan pakeni taas Jerusalemiin. Assyria aikoi hyökätä meritse Elamiin, jonka länsiraja oli vahvasti linnoitettu. Sanherib palkkasi laivanrakennuksen ja merenkulun ammattilaisia Foinikiasta ja Jooniasta.

Laivoja alettiin tehdä jokien yläjuoksuilla Til Barsipissa ja Ninivessä.<ref>Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 481-</ref>

Matkalla kohti persianlahtea Laivat kulkivat osamn matkasta rullien varassa ihmisten vetäminä. Laivasto saapui vuonna 694 eaa. ryöstelemään Elamin rannikkoa. Operaatio onnistui teknisesti hyvin, mutta suurta sotilallista merkitystä sillä ei ollut. Samaan aikaan Elamin johtaja hyökkäsi Babyloniin, ja vangitsi Sanheribin pojan ja hyökkäsi myös Sipparia kohti.

Temppelien alla ollutta pyhää maata kuljetettiin Persian lahteen ja Niniveen. Babylon oli asumaton kymmennen vuotta, ennen kuin elämä alkoi taas palata sinne.

Babylonin tuhoaminen oli tako, joka vihastutti monia assyrialaisiakin. Sanherbin surmasi palatsijuonittelujen seurauksena lopulta hänen poikansa Assarhaddon, josta tuli seuraava kuningas.

 

 

{{Assyrian kuningas|Edeltäjä=[[Sargon II]]|Seuraaja=[[Assarhaddon]]|Hallituskausi=705&ndash;681 eaa.}}