Ero sivun ”Pukeutumiskielto” versioiden välillä

Euroopan unionissa on valtioita, joille uskonto, lähinnä katolilainen korkeakirkollisuus kuin myös siirtolaisten islam on sisä- ja kulttuuripoliittinen ongelma.{{kenen mukaan}} Tämän vuoksi lähinnä vasemmiston, mutta myös liberaalien pyrkimykset rajoittaa uskonnon vaikutusta politiikkaan aiheuttavat lainsäädäntöä, jonka uskotaan ajoittain rajoittavan ihmisoikeuksia mm. uskonnonvapauden ja ilmaisuvapauden näkökulmasta.{{lähde}}

Ajankohtaiseksi aiheeksi on noussut islaminuskoisten lasten ja nuorten oikeus käyttää kouluissa huivia. Euroopan unonin jäseneksi pyrkivässä Turkissa, jossa armeija takaa vallankaappausuhan avulla maan maallisen perustuslain islamilaistamispyrkimyksiä vastaan on 1920-luvulta alkaen ollut pukeutumiskieltoja. Kielletty on ollut mm. miesten [[fetsi]] ja naisten [[hajabi]]. Turkissa näiden käyttö ei ole ollut kiellettyä pelkästään kouluissa, vaan myös yleensä julkisella paikalla.{{lähde}}

Turkin [[islamilainen hyvinvointipuolue]] on pyrkinyt väljentämään kieltoja sillä perusteella, että koska Turkki aikoo Euroopan unionin jäseneksi, on sen noudatettava tarkemmin myös ihmisoikeuksia. Tätä maallisen perustuslain kannattajat pitävät vääränä ihmisoikeuksien käyttönä, jolla vain helpotetaan islamilaisuuden tuomista politiikkaan.{{lähde}}

Espanjassa, jonka väkiluku on 15 vuodessa EMU:n vuoksi halpakorkoisten lainojen aiheuttaman rakennuskorkeasuhdanteen ja kotimarkkinakorkeasuhdanteen vuoksi saanut neljä miljoonaa uutta asukasta, joista osa on islaminuskoisia Pohjois-Afrikasta, on asia sisäpoliittinen kysymys.{{lähde}} Sosialidemokraattinen hallitus periaatteessa ei edellytä, että kouluhallinnosta vastaavat alueviranomaiset kieltäisivät hajabit, kun taas kansallisen opposition ja jotkin alueoppositioiden edustajat vaativat myös islaminuskoisia siirtolaisia kunnioittamaan maallisia arvoja yhteisinä arvoina, mikä tarkoittaisi hajabin käytön kieltämistä.