Ero sivun ”Bernie Geoffrion” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Saavutukset ja palkinnot: Järjestelyä (kronologia), muokkausta, wikitystä, lisää.
ketju, sanamuutos
Rivi 3:
Geoffrion aloitti [[NHL]]-uransa Montrealissa kaudella [[1950]]-[[1951|51]], mutta ei esiintynyt vasta kuin 18 ottelussa. Seuraavalla kaudella Geoffrion teki läpimurtonsa ja voitti [[Calder Trophy]]n parhaana tulokkaana. Geoffrion sai lempinimensä ''Boom Boom'' urheilutoimittaja Charlie Boirelta pelatessaan vielä juniorisarjassa hänen kovan laukauksensa takia. Geoffrionin sanotaankin keksineen lyöntilaukauksen [http://www.nhl.com/news/2006/03/263688.html].
 
Geoffrion muodosti [[Maurice Richard]]in ja [[Jean Béliveau]]n kanssa Montrealin ykköskentänykkösketjun, joka johdatti joukkueen kuuteen [[Stanley Cup]]iin, joista viisi tuli perättäin vuosina [[1955]]-[[1960|60]]. Calder Trophyn seuraksi Geoffrion voitti [[Hart Memorial Trophy]]n liigan arvoikkampana pelaajana 1955 ja [[Art Ross Trophy]]n pistepörssin voittajana sekä 1955 että [[1961]].
 
Ensimmäisen kerran Geoffrion lopetti uransa [[1964]]. Hän palasi kuitenkin kaukaloihin kahden vuoden päästä joukkueena [[New York Rangers]], jossa pelasi kaksi kautta ennen todellista lopettamistaan. Tämän jälkeen hän siirtyi Rangersin valmentajaksi, mutta joutui jättäytymään hommistapois vatsavaivojen takia. Vuonna [[1972]] Geoffrionista tuli [[Atlanta Flames]]in ensimmäinen valmentaja. Hän nousi [[1979]] Montrealin valmentajaksi, mutta vatsasairaus uusiutui jo kauden puolessa välissä.
 
Geoffrionin vaimo Marlene on [[Hockey Hall of Fame]]n jäsenen [[Howie Morenz]]in tytär. Marlenen ja Bernien poika [[Dan Geoffrion]] pelasi myös kaksi kautta NHL:ssä. Lapsenlapsi Blake Geoffrion pelaa tällä hetkellä yliopistosarjaa Wisconsinin yliopiston joukkueessa.