Ero sivun ”Arvid Horn af Åminne” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p ajatusviivat ja muut merkit AWB
Kiwi7 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Arvid Horn af Åminne<.jpg|thumb|Arvid Horn Lorens Paschin maalaamana]]
'''Arvid [[Horn-suku|Horn]]''' ([[610.tammikuuta huhtikuutaKärkinen Karuna Sauvo]] [[16641631]] – [[17. huhtikuutamaaliskuuta]] [[17421692]]) oli suomalaissyntyinen poliitikko, sotilas ja diplomaatti Ruotsin kuningaskunnan palveluksessa. Hän toimi [[maamarsalkka]]na ja [[kansliapresidentti]]nä.
 
Vuoden 1738 valtiopäivillä hatut saivat Ruotsissa enemmistön aatelissäätyyn ja porvarissäätyyn. Myssyjä kannattanut kansliapresidentti Arvid Horn joutui tällöin eroamaan, ja hänen tilalleen nousi hattu Carl Gyllenborg.
Rivi 6:
Arvid Horn avusti Ruotsin [[konventikkeliplakaatti|konventikkeliplakaatin]] syntymisessä. Sen sääti Ruotsin kuningas [[Fredrik I]] vuonna 1726.
 
Hornilla oli kartano Karunassa Varsinais-Suomessa. Nuorena upseerina hän rakastui serkkuunsa Ingeborg Gyldenäriin, mutta ei saanut isänsä MauriMauriz Hornin suostumusta avioliitolle. Arvid Horn vetosi tuomiokapituliin, joka vastasi asian kuuluvan kuninkaan ratkaisuvaltaan. Asia näytti pitkittyvän, joten Horn "ryösti" Ingeborgin Kankaisten kartanosta ja vei tytön Lohjan Laakspohjaan, jossa nuoripari asui talven yli. Horn yritti saada lähipitäjien pappeja vihkimään heidät, mutta ei onnistunut, koska isä Horn oli vedonnut Turun tuomiokapitulin liiton estämiseksi. Vielä kerran Arvid Horn matkasi Lohjan kirkkoherran luo, mutta vastaus oli yhä kielteinen. Poistuessaan pappilasta hän kohtasi virkavapaalla olleen pastori Stigaeksen ja vei tämän väkisin Laakspohjaan. Horn piti pappismiestä telkien takana, kunnes tämä lupasi vihkiä heidät. Vaikka vihkiminen oli muodollisesti oikea, ei sitä yleisesti hyväksytty, eivätkä Arvid ja Ingeborg Horn saaneet arvonsa mukaisesti istua kirkossa etummaisessa penkissä. Ehtoollinenkin heiltä evättiin.
 
Ingeborgin kuoltua Arvid Horn meni naimisiin toisen serkkunsa tyttären Maria Elisabet Kruse af Kajballan kanssa saatuaan tähän kuninkaan luvan. He joutuivat kuitenkin yhä istumaan kirkon toisessa penkkirivissä. Tällöin, 1680-luvun puolivälissä, Horn päätti rakentaa oman kirkon Karunaan. Sen nimeksi tuli Sant Maria Elisabeth. Puolison lisäksi nimeämiseen lienee inspiroinut Hornin kirkolle lahjoittama taulu "Pyhä keskustelu", jossa Raamatun Maria ja Elisabet ovat päähenkilöitä. Kirkko on vuonna 1912 siirretty Seurasaaren museosaareen Helsinkiin.