Ero sivun ”Uskonnonvapaus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 88:
:esim. "''Uskonnon harjoittamisen vapauden perusoikeus ilmenee siihen kuuluvissa yksilöllisissä, yhteisöllisissä ja julkisissa toiminnoissa. Tämä tarkoittaa lähinnä rituaalis-kultillisessa muodossa tapahtuvaa, yleensä yksilöityä, olennaisesti omaa, jo vakiintunutta, tunnusomaista sekä tunnustetusti pyhää toimintaa, josta yhteisöllä on oikeus päättää. Näiden lisäksi kulttivapauden käytännön toteutumisen kannalta ratkaisevaa on uskonnollisiin menoihin osallistumis- ja sitoutumis-kriteerin täyttyminen sekä objektiivisena tunnusmerkkinä rekisteröity jäsenyys yhteisössä tai uskonnollisessa yhdyskunnassa. Laajasti ymmärrettynä uskonnon harjoittaminen voi olla esimerkiksi "uskonnon harjoittamisen panemiseen" liittyvää toimintaa, kuten uskonnon levittämistä eri tavoin, koulutusta, oppilaitosten perustamista, oikeutta valita omat pappinsa jne.''" <Ref>[http://www.tritonia.fi/fi/kokoelmat/gradu_nayta.php?id=1845 Hokkanen, Pete. Julkisoikeuden tutkielma Uskonnon harjoittamisen vapaus perusoikeutena. Vaasan yliopisto 2006. Tiivistelmä.]; 29. syyskuuta 2007</Ref>
Opetushallitus on antanut muistion ''Perusopetulain muutoksen vaikutukset uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen sekä koulun toimintaan''. <Ref>[http://www.edu.fi/peruskoulu/uskonto/perusopetuslaki.pdf Opetushallituksen muistio Perusopetulain muutoksen vaikutukset uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen sekä koulun toimintaan (päiväämätön)]; 29. syyskuuta 2007</Ref> Muistion mukaan "Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti järjestetty uskonnon opetus ei▼
▲elämänkatsomustiedon opetukseen sekä koulun toimintaan''. <Ref>[http://www.edu.fi/peruskoulu/uskonto/perusopetuslaki.pdf Opetushallituksen muistio Perusopetulain muutoksen vaikutukset uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen sekä koulun toimintaan (päiväämätön)]; 29. syyskuuta 2007</Ref> Muistion mukaan "Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti järjestetty uskonnon opetus ei
ole Suomen perustuslain (731/1999) 11 §:ssä tarkoitettua uskonnon harjoittamista." ja "Perustuslakivaliokunnan kannanoton mukaan uskontoon perehtymiseen kuuluu myös tutustuminen uskonnonharjoittamisen muotoihin ja tapoihin." Koulun juhlaan sisältyvä virsi tai jouluevankeliumi ei tee juhlasta uskonnonharjoittamiseksi katsottavaa tilaisuutta. Vanhenpien kanssa voidaan kuitenkin sopia vaihtoehtoisesta toiminnasta, mikäli vakaumus estää osallistumisen juhlaan tai sen osaan.
[[Vapaa-ajattelijat|Vapaa-ajattelijoiden liitto]] on katsonut, että uskonnonvapauden tulisi tarkoittaa koulussa kaiken uskonnonopetuksen kieltämistä.<Ref>[http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2002_05/katsomusopetus.html Vapaa Ajattelija -lehti 5/2002]; 29. syyskuuta 2007</Ref> Suomen uskonnonvapauslain ja perusopetuslain ratkaisuissa sellaisen käsityksen ei ole katsottu olevan positiivisen uskonnonvapauden mukainen.
== Uskonnonvapauden suhde muihin lakeihin ==
| |||