Versio 20. syyskuuta 2007 kello 13.31 muokkaa Sts (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 3 420 muokkausta p fix ← Vanhempi muutos		Versio 20. syyskuuta 2007 kello 17.00 muokkaa kumoa Riisipuuro (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 21 207 muokkausta kh, väliots, oliskohan tämä jo kasvanut ulos tyngästä? Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Saostuskaivo''' ~~eli~~, '''saostussäiliö''' eli '''sakokaivo''' on ~~jäteveden~~vesitiivis yksi- tai useampiosainen, ~~vesitiivis~~jäteveden mekaaninen esikäsittelylaite. ~~Sen~~Laite ~~läpi~~erottelee ~~virtaa~~jäteveden ~~jätevesi~~ainesosia: jajäteveden ~~sen~~virratessa ~~pääasiallisena~~laitteen ~~tarkoituksena~~läpi ~~on pidättää jätevedestä~~kiintoaines ~~erottuvat~~laskeutuu ~~laskeutuvat~~kaivon ~~kiintoaineet~~pohjalle ja vettä kevyemmät ainesosat nousevat pintaan. ==Saostuskaivo jätevesien käsittelyjärjestelmänä== ~~Saostuskaivot~~[[haja-asutusalue\|Haja-asutusalueilla]] saostuskaivot ovat käytetyimpiä [[jäteveden käsittelyjärjestelmä\|jäteveden käsittelyjärjestelmiä]] ~~[[haja-asutusalue\|haja-asutusalueella]]. Sakokaivot rakennetaan betonista tai muovista ja ne ovat kaivo- tai säiliötyyppisiä~~. Aikanaan saostuskaivoa pidettiin riittävänä käsittelymenetelmänä haja-asutusalueiden jätevesille~~. Saostussäiliöiden puhdistusteho ei kuitenkaan ole riittävä edes pelkkien harmaiden jätevesien puhdistukseen~~. Nykyisin saostussäiliö kelpaa vain esikäsittelyjärjestelmäksi, ennen varsinaista jätevesienkäsittelymenetelmää. ~~Saostuskaivot~~Saostussäiliöiden ~~ovat~~puhdistusteho ~~yleensä~~ei 2ole ~~tai~~riittävä 3edes ~~kammioisia~~pelkkien jaharmaiden ~~niihin~~jätevesien ~~johdetaan sekä käymälä- että pesuvedet~~puhdistukseen. ==Rakenne== Sakokaivoja yhdistää lyhyet virtauskanavat, joiden avulla jäteveden virtaus pyritään pitämään hitaana. Eri osien välissä käytetään T-putkea ja lisäksi T-kappale viimeisen osan lähtöputkessa varmistaa, ettei pintalietettä joudu varsinaiseen jätevedenpuhdistusmenetelmään. Mitoitusarvona käytetään 600 l/vuorokaudessa, sakokaivon tilavuuden tulee kuitenkin olla vähintään 2,5 m³. Moniosaisessakin säiliössä pääosa lietteestä varastoituu saostuskaivojärjestelmän ensimmäiseen osaan, joten sen tulisi olla vähintään puolet järjestelmän kokotilavuudesta.▼ Sakokaivot rakennetaan betonista tai muovista, ja ne ovat kaivo- tai säiliötyyppisiä. Saostuskaivot ovat yleensä kaksi- tai kolmikammioisia ja niihin johdetaan sekä käymälä-, että pesuvedet. Sakokaivoja yhdistävät lyhyet virtauskanavat, joiden avulla jäteveden virtaus pyritään pitämään riittävän hitaana. Eri osien välissä käytetään T-putkea, ja lisäksi T-kappale viimeisen osan lähtöputkessa varmistaa, ettei pintalietettä joudu varsinaiseen jätevedenpuhdistusmenetelmään. ▲Sakokaivoja yhdistää lyhyet virtauskanavat, joiden avulla jäteveden virtaus pyritään pitämään hitaana. Eri osien välissä käytetään T-putkea ja lisäksi T-kappale viimeisen osan lähtöputkessa varmistaa, ettei pintalietettä joudu varsinaiseen jätevedenpuhdistusmenetelmään. Mitoitusarvona käytetään 600 l/vuorokaudessa, sakokaivon tilavuuden tulee kuitenkin olla vähintään 2,5 m³. Moniosaisessakin säiliössä pääosa lietteestä varastoituu saostuskaivojärjestelmän ensimmäiseen osaan, joten sen tulisi olla vähintään puolet järjestelmän kokotilavuudesta. ==Käyttö== Saostuskaivo on tyhjennettävä ennen kuin ensimmäisen sakokaivon pohjan lietekerros ulottuu toiseen sakokaivoon lähtevään T-putken alareunaan. Saostuskaivojen tyhjennyksellä vältytään maasuodattimen ja imeytyskentän tukkeutumisilta. Sakokaivojen suositeltu tyhjennysväli on puoli vuotta. ==Katso myös== * [[umpikaivo]] * [[maapuhdistamo]]▼ * [[laitepuhdistamo]] eli [[laitepuhdistamo\|pienpuhdistamo]] ▼ ▲[[maapuhdistamo]] ▲[[laitepuhdistamo]] eli [[laitepuhdistamo\|pienpuhdistamo]] ==Lähteet== * Kujala-Räty K. 2004. Haja-asutuksen jätevesipulmat. [Verkkojulkaisu]. Vesitalous. Päivitetty 2004. [Viitattu 12.9.2007]. Saatavilla: http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2004/032004/katrkuja.pdf * Malki, S., Heinonen-Tanski, H. & Jantunen, P. 1997. Ympärivuotisten komposti-käymälöiden toimintavarmuus ja häiriöiden kartoitus. 79 s. Ympäristöministeriö: Asunto- ja rakennusosasto: Suomen ympäristö 125. ISBN 952-11-0966-1. ISSN 1238-7312.▼ * {{Verkkoviite \| Osoite =http://www.vsagendatoimisto.fi/vesiensuojelu/jatevesien_kasittely/kirja/kehys.htm▼ ▲Malki, S., Heinonen-Tanski, H. & Jantunen, P. 1997. Ympärivuotisten komposti-käymälöiden toimintavarmuus ja häiriöiden kartoitus. 79 s. Ympäristöministeriö: Asunto- ja rakennusosasto: Suomen ympäristö 125. ISBN 952-11-0966-1. ISSN 1238-7312. ▲{{Verkkoviite \| Osoite =http://www.vsagendatoimisto.fi/vesiensuojelu/jatevesien_kasittely/kirja/kehys.htm \| Nimeke =Haja-asutuksen jätevesien käsittelyjärjestelmät \| Tekijä =Nummelin, M \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta =27.6.2007 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija =Varsinais-Suomen Agendatoimisto \| Viitattu =27.6.2007 \| Kieli = }} * Pohjois-Savon ympäristökeskus. 2006. Saostus ja umpikaivolietteiden tyhjentäminen ja käsittely. [Verkkodokumentti] Päivitetty 1/2006. [Viitattu 14.6.2007]. 3 s. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=46404&lan=FI▼ * Teiska, M & Heiskanen, A. 2003. Haja-asutusalueen jätevesihuollon tehostaminen Pohjois-Karjalassa. Joensuu: Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 74 s. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen monisteita 34. ISBN 951-53-1592-1. ISSN 1238-9846▼ ▲Pohjois-Savon ympäristökeskus. 2006. Saostus ja umpikaivolietteiden tyhjentäminen ja käsittely. [Verkkodokumentti] Päivitetty 1/2006. [Viitattu 14.6.2007]. 3 s. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=46404&lan=FI ▲Teiska, M & Heiskanen, A. 2003. Haja-asutusalueen jätevesihuollon tehostaminen Pohjois-Karjalassa. Joensuu: Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 74 s. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen monisteita 34. ISBN 951-53-1592-1. ISSN 1238-9846 ~~{{Tynkä/Rakentaminen}}~~ [[Luokka:LVI]]

Ero sivun ”Saostuskaivo” versioiden välillä