Ero sivun ”Karl Liebknecht” versioiden välillä

'''Karl Liebknecht''' {{lausunta|De-Karl Liebknecht.ogg}} ([[13. elokuuta]] [[1871]]–[[15. tammikuuta]] [[1919]]) oli [[saksa]]lainen [[sosialismi|sosialisti]] ja [[SpartakistiliigaSpartakistiliitto|SpartakistiliiganSpartakistiliitto]] sekä [[Saksan kommunistinen puolue|Saksan kommunistisen puolueen]] perustajajäseniä.

Liebknecht syntyi [[Leipzig]]issä. Hänen isänsä, [[Wilhelm Liebknecht]] oli yksi [[SosiaalidemokraattinenSaksan puoluesosiaalidemokraattinen (Saksa)puolue|Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen]] perustajista. Karl oli isäänsä radikaalimpi ja hän sai voimakkaita [[marxismi|marxilaisia]] vaikutteita opiskeltuaan lakia ja poliittista taloustiedettä Leipzigissä ja [[Berliini]]ssä. Palveltuaan asepalveluksensa keisarillisissa pioneerijoukoissa [[Potsdam]]issa vuosina [[1893]]–[[1894]]1893–1894 ja työskenneltyään Arnsbergissä ja Paderbornissa vuosina [[1894]]–[[1898]]1894–1898 hän sai tohtorinarvon [[1897]] ja muutti Berliiniin [[1899]] pitämään lakiasiaintoimistoa veljensä Theodor Liebknechtin kanssa.

Liebknecht meni naimisiin Julia Paradiesin kanssa [[8. toukokuuta]] [[1900]]. Pari sai kaksi poikaa ja tyttären ennen vaimon kuolemaa [[1911]].

Liebknecht pidätettiin uudelleen sodanvastaisen mielenosoituksen jälkeen Berliinissä [[1. toukokuuta]] [[1916]]. Tapahtuman oli organisoinut spartakistiliiga. Hänet tuomittiin kahden ja puolen vuoden vankeustuomioon valtiopetoksesta ja myöhemmin tuomiota nostettiin neljään vuoteen, yhteen kuukauteen. Liebknecht kuitenkin vapautui lokakuussa 1918 [[Max von Baden]]in armahdettua kaikki poliittiset vangit. Saksan vallankumouksen puhjettua Liebknecht jatkoi toimintaansa spartakistiliigassa ottaen kaksoisjohtoaseman yhdessä Rosa Luxemburgin kanssa ja julkaisi lehteä ''Rote Fahne''-lehteä ("punalippu").

[[9. marraskuuta]] Liebknecht julisti vapaan sosialistisen tasavallan (''freie sozialistische Republik'') syntyneeksi [[Berliinin kaupungintalonkaupungintalo]]n parvekkeelta kaksi tuntia sen jälkeen, kun [[Philipp Scheidemann]] oli julistanut [[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] perustetuksi [[Berliinin valtiopäivätalo|Reichstagin]] parvekkeelta.

Uudenvuodenyönä [[1918]] - [[1919]] Liebknecht osallistui KPD:n, Saksan kommunistisen puolueen perustamiseen. [[Rosa Luxemburg]]inLuxemburgin, Leo Jogichesin ja Clara Zetkinin kanssa Liebknecht oli myös tärkeä vaikuttaja tammikuun 1919 ns. [[spartakistikapina]]ssa Berliinissä. Saksan uusi hallitus [[Friedrich Ebert]]in johdolla vastasi kapinaan väkivaltaisesti käyttäen apunaan keisarillisen armeijan rippeitä ja oikeistolaisia aseellisia joukkoja, [[Freikorps]]eja. [[13. tammikuuta]] kansannousu oli kukistettu. Liebknecht ja Rosa Luxemburg joutuivat Freikorpsin sotilaiden kaappaamaksi ja heidät vietiin Berliinin Eden-hotellin. Siellä heitä kidutettiin ja kuulusteltiin useita tunteja. Tämän jälkeen heidät teloitettiin ja ruumiit viskattiin kanaaliin [[15. tammikuuta]] [[1919]].