Ero sivun ”Suomensukuinen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Muuten hyvä, mutta ei tuolla suuruudella ole sellaista merkitystä. Germaanejakaan ei kutsuta englanninsukuisiksi..
Rivi 1:
''Suomensukuinen'' tarkoittaa suomensukuista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä. Suomensukuisiksi kieliksi lasketaan yleisimmin [[uralilaiset kielet|uralilaisen kielikunnan kielet]]. Termi suomensukuinen on kuitenkin alun perin viitannut kielellisen sukulaisuuden lisäksi rodulliseen, geneettiseen ja kulttuuriseenkiin sukulaisuuteen, joka uralilaisten kielten puhujilla ajateltiin olevan. Tämä merkitys on edelleen melko yleinen maallikkojen keskuudessa, ja aiheuttaa edelleen väärinymmärryksiä.
 
"Suomensukuinen" on käsitteenä varsin suomikeskeinen, varsinkaan kun suomi ei ole suurin uralilainen kieli. Esimerkiksi [[germaaniset kielet|germaaneja]] voitaisiin samalla logiikalla kutsua "englanninsukuisiksi" tai "saksansukuisiksi". Käsitettä ei käytetäkään Suomen ulkopuolella.
Käsitettä "suomensukuinen" on moitittu harhaanjohtavaksi myös siitä syystä, että suurin ja tunnetuin suomensukuinen kansa ovat [[unkarilaiset]]. Kun puhutaan suomensukuisista (eikä esimerkiksi "unkarinsukuista") kansoista, näkökulma on siis Suomi-keskeinen.
 
Suomensukuisten kielten puhujien muodostama '''Suomen suku''' ajateltiin 1800-luvulla kansallisen heräämisen aikana ja vielä pitkälle 1900-luvullekin ryhmäksi, jolla on yhteinen geneettinen alkuperä. Esimerkiksi [[Aarno Karimo]] kirjoitti kirjassaan [[Kumpujen yöstä]] (1929-1932): ''Suomen suvun alkukoti on monien tutkijain mielestä etsittävä Uralin vuoriston ja Volgan mutkan väliseltä alueelta. Useat otaksuvat suomalaisten asuneen alkujaan Volgan ja Väinäjoen latvoilla...'' Kirjassa on myös kuvitteellinen kertomus Uralin lähistöllä asuvan suvun päämiehestä Jorosta, joka käskee poikansa Tuiran etsiä maata lännestä. Tuiran jälkeläiset löytävätkin tuhatvuotisen vaelluksen jälkeen Suomen.