Ero sivun ”Lavoslav Ružička” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: ro:Lavoslav Ružička |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Lavoslav (Leopold) Stjepan Ružička''' ([[13. syyskuuta]] [[1887]], [[Vukovar]] – [[26. syyskuuta]] [[1976]], [[Mammern]]) oli kroatialainen kemisti ja biokemisti. hän sai [[Nobelin kemianpalkinto|Nobelin kemianpalkinnon]] vuonna 1939 useita atomeja sisältävien rengasrakenteisten yhdisteiden, [[terpeenit|terpeenien]] sekä miesten sukupuolihormonien tutkimisesta. Palkinto jaettiin Ružičkan ja [[Adolf Butenandt]]in kesken. Hän sai kahdeksan [[kunniatohtori]]n arvoa (4 tieteestä, 2 lääketeiteestä, 1 luonnontieteestä, 1 lakitieteestä). Lisäksi Ružička sai 24 muuta tieteellistä kunnianosoitusta.
Ružička aloitti koulunkäyntinsä [[Osijek]]issa. Hän vaihtoi ajatuksensa papin opinnoista ja lähti opiskelemaan kemiaa
Myöhemmin Ružička opiskeli Saksassa [[Karlsruhe]]ssa. Hän oli hyvä oppilas niissä aineissa, joista ja piti ja joiden hän ajatteli olevan välttämättömiä ja hyödyllisiä tulevaisuutta varten. Tällainen aine oli [[orgaaninen kemia]]. Siksi hänen [[fysikaalinen kemia|fysikaalisen kemian]] professorinsa [[Fritz Haber]] vastusti Ružičkan ''summa cum laude''n hyväksymistä. Ružička työskenteli yhdessä [[Hermann Staudinger]]in kanssa ja saavutti tohtorin arvon vuonna 1910. Yhdessä Staudingerin kanssa hän siirtyi Zürichiin ja toimi siellä Staudingerin assistenttina.
Rivi 7:
Ružičkan ensimmäiset tutkimukset kohdistuivat luonnossa tavattavien yhdisteiden tutkimiseen. Hän selvitti ''Pyrethrum cinereriifolium'' - kasvista saatavan [[insektisidi]]n koostumuksen. Tällä tavoin hän tutustui terpeenien ja tuoksuöljyjen kemiaan.
Vuosina 1916-1917 maailman vanhin parfyymien tuottaja Haarman & Reimer tuki hänen tutkimuksiaan. Terpeenien asiantuntijana hänestä tuli vanhempi lehtori vuonna 1918 ja kunniatohtori [[ETH Zürich]]iin. Sieelä hän selvitti yhdessä oppilaidensa kanssa [[muskoni]]n ja [[sivetoni]]n rakenteen. Ružička kehitti
Vuonna 1921 genovalainen parfyymivalmistaja Chuit & Naef ehdotti yhteistyössä. Myöhemmin Ružička työskenteli [[Ciba Specialty Chemicals]]in palveluksessa [[Basel]]issa. Vuodesta 1927 hän toimi kolme vuotta [[Utrechin yliopisto]]ssa Alankomaissa. Sittemmin hän palasi takaisin Sveitsiin, joka oli ylivoimainen kemianteollisuudessa.
Rivi 13:
ETH:ssa hänestä tuli orgaanisen kemian professori ja aloitti uransa loistavimmat vuodet. Hän laajensi tutkimuksiaan [[steroidi|steroideihin]]. [[Androsteroni]]n ja [[testosteroni]]n onnistuneen synteesin jälkeen hänen laboratoriostaan tuli maailman orgaanisen kemian keskus.
Vuonna 1940 Ružička kutsuttiin Kroatiaan. Toisen maailmansodan aikana muutamat hänen erinomaisista
Vuodesta 1950 Ružička aloitti biokemian tutkimukset. Näistä tutkimuksista tuli hänen uransa huippu. Vuonna 1957 Ružička jäi eläkkeelle ja jätti laboratorionsa Prelogin johtoon.
| |||