'''Alexandre-Gabriel Decamps''' (s. [[3. maaliskuuta]] [[1803]], [[Pariisi]], [[Ranska]] – [[22. elokuuta]] [[1860]], [[Fontainebleau]]) oli [[Ranska|ranskalainen]] [[taidemaalari]], [[Grafiikka|taidegraafikko]] ja [[litografia|litograafikko]]. Hänen tunnetuimmat työnsä ovat orientaali-, genre- ja historiamaalauksia.
Hän syntyi ja eli [[Pariisi|Pariisissa]]. Nuoruudessaan hän matkusti itään ja touteittitoteutti orientaalisia maalauksia suurella uskollisuudella luonnolle, jotka aiheuttivat vanhoillisten kriitikkojen keskuudessa hämmennystä. Pian kuitenkin hänet tunnustettiin ja hänet nostettiin muitten aikansa koulukunnan keulakuvien joukkoon. [[1816]]-[[1818]] hän opiskeli Etienne Bouhotin johdolla, jonka jälkeen hän siirtyi opiskelemaan Alexandre-Denis Abel de Pujolin studioon lopettaen sielä 1820. Vaikuttajaninaan hän piti [[Raphael|Raphaelia]]ia, [[Tizian|Titiania]]ia, Giovanni da Bolognaa, Poussinia, Rembrandtia[[Rembrandt]]ia, Géricaultia ja Léopold Robertia.
Hänen tyylinsä oli hyvin tyypillistä ajan [[Ranska|ranskalaiselle]] koulukunnalle, jollejossa oliesiintyivät tyypillistäusein dramaattiset muotojen, valoisuusasteitten ja värien kontrastit. Aiheet hänen töissään vaihtelevat usein [[Algeria|Algeerialaisenalgerialaisen]] ja [[Ranska|Ranskalaisenranskalaisen]] tavallisten ihmisten kuvaamisen välillä. Hän oli myös ensimmäisiä, jotka kuvasivat orientaaliaitämaista elämää realistisintodenmukaisin ja rahvaanomaisin aihein. Hevoset ja erityisesti koirat ja apinat kiinostivatkiinnostivat häntä aiheina.
