Ero sivun ”Hannele Koivunen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p taide- ja kulttuuriperintöyksikkö: oli jaettu linkeiksi taide ja kulttuuriperintö; linkit pois epätäsmällisinä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Hannele Koivunen''' (o.s. Seitsonen, s. [[18. helmikuuta]] [[1949]], [[Helsinki]], o.s. Seitsonen) on [[filosofian tohtori]], [[Helsingin yliopisto]]n [[dosentti]] ja [[Suomi|Suomen]] [[opetusministeriö]]n neuvotteleva virkailija. Hänet tunnetaan muun muassa väitöskirjaansa pohjautuvasta teoksestaan ''Madonna ja huora'' (1995).
 
== Elämä ==
 
Koivunen opiskeli Helsingin yliopistossa [[kieli]]ä, [[kansanrunoudentutkimus]]ta ja [[taide]]aineita pääaineenaan [[taidehistoria]]. Hän suoritti [[filosofian kandidaatti|filosofian kandidaatin]] tutkinnon vuonna [[1973]]. Lisäksi hän on opiskellut muun muassa [[informaatiotutkimus]]ta. Koivunen nimitettiin [[uskontotiede|uskontotieteen]], erityisesti [[semiotiikka|uskontosemiotiikan]] dosentiksi Helsingin yliopistoon vuonna [[1998]].
 
Koivunen on työskennellyt erilaisissa kirjastoalan ja [[kulttuuripolitiikka|kulttuuripolitiikan]] tehtävissä. Vuodesta [[2006]] Hannele Koivunen on toiminut Suomen opetusministeriön taide- ja kulttuuriperintöyksikön päällikkönä.
 
Koivunen on naimisissa ja hänellä on neljä lasta.
== Julkaisut ==
 
== Julkaisut ==
Väitöskirjansa ''The Woman Who Understood Completely; A Semiotic Analysis of the Mary Magdalene Myth in Gnostic gospel of Mary'' pohjalta Koivunen on julkaissut teoksen ''Madonna ja huora'' ([[1995]]). Koivunen on julkaissut myös teoksen ''Hiljainen tieto'' ([[1997]]) sekä lukuisia muita monografioita sekä artikkeleita lehdissä ja kokoomateoksissa.
 
Väitöskirjansa ''The Woman Who Understood Completely; A Semiotic Analysis of the Mary Magdalene Myth in Gnostic gospel of Mary'' pohjalta Koivunen on julkaissut teoksen ''Madonna ja huora'' ([[1995]]). Koivunen on julkaissut myös teoksen ''Hiljainen tieto'' ([[1997]]) sekä lukuisia muita monografioita sekä artikkeleita lehdissä ja kokoomateoksissa.
Koivunen nosti ensimmäisenä Suomessa esiin käsitteen [[oikeus|oikeudesta]] [[tieto]]on (Turun kirjastopäivät [[1981]]). Teoksessa ''Hiljainen tieto'' ([[1997]]) hän toi suomalaiseen keskusteluun englannin ''tacit knowledge'' -käsitteen, jonka hän käänsi [[hiljainen tieto|hiljaiseksi tiedoksi]].
 
Koivunen nosti ensimmäisenä Suomessa esiin käsitteen [[oikeus|oikeudesta]] [[tieto]]on (Turun kirjastopäivät [[1981]]). Teoksessa ''Hiljainen tieto'' ([[1997]]) hän toi suomalaiseen keskusteluun englannin ''tacit knowledge'' -käsitteen, jonka hän käänsi [[hiljainen tieto|hiljaiseksi tiedoksi]].
==Triviaa==
{{Korjattava/trivia}}
* Koivunen on naimisissa ja hänellä on neljä lasta. Hän harrastaa muun muassa tutkimustyötä, [[kasvitiede]]ttä, [[puutarha]]a, [[taide|taiteita]], [[käsityö]]tä, [[hiihtäminen|hiihtämistä]] ja [[vaellus|vaeltamista]].
 
== Teoksia ==
 
* Hannele Koivunen, ''The Woman Who Understood Completely; A Semiotic Analysis of the Mary Magdalene Myth in Gnostic gospel of Mary'', Imatra;: International Semiotics Institute 1994
 
* {{kirjaviite | Tekijä=Koivunen, Hannele | Nimeke=Madonna ja huora | Selite=(Pohjautuu tekijän väitöskirjaan ''The woman who understood completely''. 2. painos 2005 )| JulkaisijaJulkaisupaikka=Helsinki: | Julkaisija=Otava | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-1-13525-2}}
 
== Aiheesta muualla ==