Ero sivun ”Jussi Kylätasku” versioiden välillä

'''Juhani Ilmari (Jussi) Kylätasku''' (s. [[19. kesäkuuta]] [[1943]], [[Tampere]] -– k. [[7. tammikuuta]] [[2005]], [[Porvoo]]) oli suomalainen kirjailija. Kylätaskun syntyi työläisperheeseen, hänen isänsä oli portinvartija ja äitinsä mielisairaanhoitaja. Omien sanojensa mukaan hän oli "puer proletarii", työläispoika. Vuonna [[1965]] ammattimaisen kirjoittamisen aloittanut Kylätasku kirjoitti useita näytelmiä, radiokuunnelmia ja elokuvakäsikirjoituksia. Hän sai [[1970]] Valtion näytelmäpalkinnon ja [[1975]] Valtion elokuvapalkinnon. [[Jussi-patsas|Jussi-patsaan]] Kylätasku sai [[1976]] ja Pohjoismaisen kuunnelmapalkinnon [[1980]].

Kylätaskun kuunnelmat ja näytelmät saivat aiheensa usein tosielämästä. Näytelmän ''Runar ja Kyllikki'' pohjana olivat [[Kyllikki Saaren murha|Kyllikki Saaren murha 1953]] ja [[Tulilahden kaksoismurha]] [[1959]]. TV-näytelmä ja kuunnelma ''Uuni'' perustui taas Kokemäellä 1970-luvulla paljastuneeseen murhaan jossa mies oli surmannut vaimonsa ja muurannut tämän ruumiin uunin sisään. ''Hentomielinen Hilarius'' otti aiheensa kassakaappiryöstäjä [[Hilarius Sorjonen|Hilarius Sorjosen]] elämänvaiheista ja näytelmässä ''Maaria Blomma'' päähenkilönä oli saarnaaja [[Maria Åkerblom]]. [[Suomen sota|Suomen sodan]] [[1808]]-[[1809]] tapahtumiin liittynyt Rothin ja Spoofin sissiretki Tampereella antoi aiheen tv-näytelmälle ''Kenraali Spoof''.

Kylätaskusta muodostuituli ohjaaja [[Risto Jarva]]n luottokäsikirjoittaja. Elokuvan ''Kun taivas putoaa'' työryhmästä lähtenytalkanut yhteistyö jatkui ohjaajan kuolemaan asti. Tuon elokuvan ja toisen realistisen ja vahvasti yhteiskunnallisen elokuvan ''Yhden miehen sota'' menestyttyä heikosti lippuluukuilla heikosti Kylätasku kirjoitti inhimillisen komedian ''Mies, joka ei osannut sanoa ei''. TämäSe ja sitä seurannut ''Loma'' pelastivat tuolloin Jarvan elokuvayhtiön Filminorin tuolloin konkurssilta.

Kylätasku luonnehti itseään seuraavasti: "Halusi kirjailijaksi oppiakseen oman käden kautta, mitä elämä on. Ammattikirjailija vuodesta 1974 (Runar ja Kyllikki) vuoteen 2000 (Jalmarin toinen tuleminen). Väliin mahtuu päätoimisesti dramatiikkaa kaikissa muodoissaan, kaikille mahdollisille forumeille, muutama kirja, pakinatkin hän tahtoo mainita. Mitä hän ei tahdo, on erotella ja poimia esille sydämensä lapsia sen mukaan, kuinka kulloinkin ovat maailmalla menestyneet. Henkilökohtainen elämä on mennyt, menetellyt huolineen ja murheineen samassa sekasorrossa kuin työtkin tulleet tehdyiksi. Vaimo ja lapset, velat ja velvoitteet ovat jotensakin kunnialla hoidetut, toistaiseksi. Ystäviä vähän ja hyviä, menestystä ja vaikutusvaltaa ei ensinkään; onnellinen mies. Sallii teatterin ja audiovisuaalisten välineiden esittää tehtyjä töitään. Kaikki hänen kirjoittamansa on saatavilla ja käytettävissä. Hän on myös aina valmis neuvottelemaan tilaustöistä. Mutta rehellistä sen olla pitää. Kirjoittaa edelleen, kuvatakseen, mitä elämä on, kun sen tietää. Toistaiseksi."<ref>http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/kirjailija.aspx?PersonId=683&PageContent=-4</ref>

==RomaanitTuotanto==

===Näytelmät===

===TV-näytelmät===

===Radiokuunnelmat===

*Keisari ja Poikapoika 1994

===Elokuvakäsikirjoitukset===

*Kun taivas putoaa, ohjaus [[Risto Jarva]] 1971

*Yhden miehen sota, ohjaus [[Risto Jarva]] 1973

*Mies joka ei osannut sanoa ei, ohjaus [[Risto Jarva]] 1975

*Loma, ohjaus [[Risto Jarva]] 1976

*Ihmemies, ohjaus [[Antti Peippo]] 1979

*Tie naisen sydämeen, ohjaus [[Pekka Parikka]] 1997