Ero sivun ”Älykkyysosamäärä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p +wikitys keskihaj, ja keskiarvo |
|||
Rivi 1:
'''Älykkyysosamäärä''' eli '''ÄO''' on standardoidusta testistä saatu pistemäärä, joka kuvaa testatun henkilön kognitiivisia kykyjä eri osa-alueilla, tyypillisesti matemaattis-loogisessa päättelyssä, kolmiulotteisessa ajattelussa, kielellisessä lahjakkuudessa ja muistitoiminnoissa. Älykkyysosamäärän mittaaminen liittyy psykometriseen teoriaan siitä, mitä [[älykkyys]] on. Kriitikkojen mukaan ÄO-testit ovat liian kapea-alaisia ja leimaavia, eivätkä ne mittaa esimerkiksi musikaalista tai sosiaalista lahjakkuutta. Suuri älykkyysosamäärä voi leimata lasta ja häntä voidaan painostaa liiallisiin suorituksiin kun taas tulokset alhaisesta älykkyysosamäärästä voivat saada ihmiset ajattelemaan että hänestä ei ole mihinkään.
Pisteytys perustuu [[kvantiili|persentiileihin]]. Vastaukset pisteytetään ja pistemäärää verrataan [[normaalijakauma]]an, jonka [[keskiarvo]] on 100 ja [[keskihajonta]] tyypillisesti 24, 16 tai 15. Kyvykkyyttä kuvaava pistemäärä suhteutetaan testattavan ikään, eli suoritusta verrataan oman ikäryhmän yleiseen suoritustasoon. Kokeiden pistemäärät ovat nousseet vuosien saatossa ([[Flynnin ilmiö]]), joten testit normalisoidaan uudelleen pistemäärien keskiarvon pitämiseksi sadassa.Suurimmalla osalla ihmisistä älykkyysosamäärä vaihtelee välillä 80–120. ÄO 50–69 merkitsee lievää, 35–49 keskitasoista, 20–34 vaikeaa ja tätä pienempi syvää [[kehitysvamma]]isuutta.<ref>http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/iq.htm</ref>
[[Image:IQ curve.png|thumb|350px|Älykkyysosamäärän katsotaan jakautuvan ns. [[normaalijakauma|Gaussin kellokäyrän]] mukaan. Älykkyydeltään keskitasoisia on eniten, ÄO-testissä heikosti tai hyvin suoriutuvia vähemmän.]]
| |||