Ero sivun ”Varsinaiskarjala” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SM (keskustelu | muokkaukset)
→‎Eteläkarjala: erotus E-Karjalan maakuntaan
SM (keskustelu | muokkaukset)
p kappalejakoa selkeytetty
Rivi 22:
Varsinaiskarjala jaetaan kolmeen päämurteeseen, jotka ovat vienankarjala eli ''pohjoiskarjala'', eteläkarjala ja saarekekarjala.
 
===Vienankarjala===
Pohjois- eli '''vienankarjalaa''' puhutaan Vienan Karjalassa Kalevalan (Uhtuan) piirissä, [[Louhi|Louhen]], [[Kiestinki|Kiestingin]] ja [[Vuokkiniemi|Vuokkiniemen]] alueilla. Vienankarjala ei poikkea merkittävästi [[suomen kieli|suomen kielen]] itäisistä murteista. Suomalainen ymmärtääkin sitä vaivatta ja pysyy täysin kommunikoimaan vienalaisen kanssa.
 
* [http://kraken.it.helsinki.fi/ramgen/Content1/Vainola/Viena.rm Video Vienan Karjalasta]
 
===Eteläkarjala===
'''Eteläkarjalaa''' puhutaan [[Porajärvi|Porajärven]], [[Repola]]n, [[Rukajärvi|Rukajärven]] ja [[Paatene]]en pitäjissä [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]]. Ennen sotia sitä puhuttiin myös [[Suomi|Suomen]] puolella Raja-Karjalassa [[Salmi]]ssa, [[Suojärvi|Suojärvellä]], [[Suistamo]]lla ja [[Korpiselkä|Korpiselässä]], ja tiettävästi Suomessa yhä elää joitakin noilta alueilta lähteneitä eteläkarjalan murretta puhuvia evakoita.
 
Eteläkarjalaa ei tule sekoittaa [[Suomi|Suomen]] [[Etelä-Karjala]]n maakuntaan, jossa kielitieteellisen käsityksen mukaan puhutaan [[suomen kieli|suomen kielen]] [[kaakkoismurteet|kaakkoismurteita]].
 
===Saarekekarjala===
Nykyään '''saarekarkalaisena murteena''' tunnettua murretta puhuttiin Käkisalmen läänissä ennen vuosien 1656-58 karjalaisten joukkopakoa. Käytännössä kaikki alueen karjalaiset pakenivat nykyisille asuinsijoilleen [[Tverin]] kaupungin lähialueille, sijoilleen jääneet sulautuivat valtaväestöön.
 
Saarekekarjala on jakautunut kolmeen alamurteeseen:
 
===Tverinkarjala===
* suuriSuuri enemmistö puhuu '''tverinkarjalaa''', [[Tverin alue]]ella, [[Moskova]]n luoteispuolella niinkutsutussa [[Tverin Karjalas]]sa, pääasiassa kahdessa suuremmassa keskittymässä: Lihoslavlskin, Spirovskin, Rameškovskin ja Etelä-Maksatihan hallintopiirin yhteisellä alueella, jossa ennen sotia asui peräti 100 000 karjalaista, sekä Vesjegonskin, Sandovskin, Krasnoholmskin hallintopiirien alueella, joissa karjalaisia asui noin 30 000. Viidessä pienemmässä keskittymässä (Dorža, Maksuatiha, Ruameška, Tolmatšu ja Vesjegonsk eli ''Vessin Karjala'') on erotettavissa omat paikalliset murteensa.
** [http://kraken.it.helsinki.fi/ramgen/Content1/Vainola/Tverinkarjalaiset.rm Video Tverin karjalaisista]
 
===Tihvinän karjala===
* [[Tihvinä]]ssä '''tihvinän karjalan''' puhujia on noin 20 000.
 
===Valdain karjala===
* [[Valdain aluee]]lla puhuttiin muinoin omaa murretta, jonka yhtään puhujaa ei ole enää jäljellä.