Versio 4. heinäkuuta 2005 kello 13.56 muokkaa Malhonen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 892 muokkausta Sivun luonti		Versio 25. heinäkuuta 2005 kello 05.53 muokkaa kumoa SM (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 30 310 muokkausta laajennus Uudempi muutos →
Rivi 5: \| eng = Karelian, Karelian Proper \| fra = carélien \| alue = [[Karjalan tasavalta\|Karjala]], [[Tverin alue]], [[Suomi]] \| vir = ei virallista asemaa \| määrä = 128 000 Rivi 18: }} '''Varsinaiskarjala''' on ~~[[itämerensuomalaiset kielet\|itämerensuomalainen]]~~ kieli tai murre, joka kuuluu [[uralilaiset kielet\|~~uralilaiseen~~uralilaisen ~~kielikuntaan~~kielikunnan]] [[itämerensuomalaiset kielet\|itämerensuomalaiseen]] ryhmään. Nimitystä '''varsinaiskarjala''' käytetään [[karjalan kieli\|karjalan]] asemesta, kun halutaan painottaa sen eroja [[aunuksenkarjalan kieli\|aunuksenkarjalaan]] ja [[lyydin kieli\|lyydiin]]. Varsinaiskarjala jaetaan kolmeen päämurteeseen, jotka ovat vienankarjala eli ''pohjoiskarjala'', eteläkarjala ja saarekekarjala. ===Vienankarjala=== Pohjois- eli '''vienankarjalaa''' puhutaan Vienan Karjalassa Kalevalan (Uhtuan) piirissä, [[Louhi\|Louhen]], [[Kiestinki\|Kiestingin]] ja [[Vuokkiniemi\|Vuokkiniemen]] alueilla. Vienankarjala ei poikkea merkittävästi [[suomen kieli\|suomen kielen]] itäisistä murteista. Suomalainen ymmärtääkin sitä vaivatta ja pysyy täysin kommunikoimaan vienalaisen kanssa. * [http://kraken.it.helsinki.fi/ramgen/Content1/Vainola/Viena.rm Video Vuokkiniemen kylästä] ===Eteläkarjala=== '''Eteläkarjalaa''' puhutaan [[Porajärvi\|Porajärven]], [[Repola]]n, [[Rukajärvi\|Rukajärven]] ja [[Paatene]]en pitäjissä [[Karjalan tasavalta\|Karjalan tasavallassa]]. Ennen sotia sitä puhuttiin myös [[Suomi\|Suomen]] puolella Raja-Karjalassa [[Salmi]]ssa, [[Suojärvi\|Suojärvellä]], [[Suistamo]]lla ja [[Korpiselkä\|Korpiselässä]], ja tiettävästi Suomessa yhä elää joitakin noilta alueilta lähteneitä eteläkarjalan murretta puhuvia evakoita. ===Saarekekarjala=== Nykyään '''saarekarkalaisena murteena''' tunnettua murretta puhuttiin Käkisalmen läänissä ennen vuosien 1656-58 karjalaisten joukkopakoa. Käytännössä kaikki alueen karjalaiset pakenivat nykyisille asuinsijoilleen [[Tverin]] kaupungin lähialueille, sijoilleen jääneet sulautuivat valtaväestöön. Saarekekarjala on jakautunut kolmeen alamurteeseen: * suuri enemmistö puhuu '''tverinkarjalaa''', [[Tverin alue]]ella, [[Moskova]]n luoteispuolella niinkutsutussa [[Tverin Karjalas]]sa, pääasiassa kahdessa suuremmassa keskittymässä: Lihoslavlskin, Spirovskin, Rameškovskin ja Etelä-Maksatihan hallintopiirin yhteisellä alueella, jossa ennen sotia asui peräti 100 000 karjalaista, sekä Vesjegonskin, Sandovskin, Krasnoholmskin hallintopiirien alueella, joissa karjalaisia asui noin 30 000. Viidessä pienemmässä keskittymässä (Dorža, Maksuatiha, Ruameshka, Tolmatshu ja Vesjegonsk eli ''Vessin Karjala'') on erotettavissa omat paikalliset murteensa. * [[Tihvinä]]ssä '''tihvinän karjalan''' puhujia on noin 20 000. * [[Valdain aluee]]lla puhuttiin muinoin omaa murretta, jonka yhtään puhujaa ei ole enää jäljellä. {{Uralilaiset kielet}} ~~{{Tynkä/Kieli}}~~ [[Luokka:Itämerensuomalaiset kielet]] [[Luokka:Karjala]] [[Luokka:Karjalan tasavalta]] [[Luokka:Suomi]] [[Luokka:Venäjä]] [[se: Aitosašgárjilgiella]]

Ero sivun ”Varsinaiskarjala” versioiden välillä