Ero sivun ”Pohjoismainen suuntaus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kielen- ja muuta huoltoa, Typos fixed: olemassa olo → olemassaolo, AWB |
p Pietari (kaupunki)| |
||
Rivi 6:
Vaikka Suomi erkani reunavaltiopolitiikasta käytännössä jo aikaisemmin, silti virallisesti pohjoismainen suuntaus ilmoitettiin Suomen ulkopolitiikan linjaksi [[1935]]. Pohjoismaiseen suuntaukseen kuului puolustuspoliittisesti puolueettomuus. Suomi oli monien muiden maiden tapaan Neuvostoliiton aloitteesta solminut sen kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen [[1932]].
Reunavaltiopolitiikan osana Suomi kuitenkin teki aktiivista yhteistyötä Viron kanssa puolustuspolitiikan alueella salassa valmistellen mm. [[Suomenlahden tykistösulku|Suomenlahden tykistösulun]], joka meristrategisesti oli jatkoa [[Pietari Suuren merilinnoitus|Pietari Suuren merilinnoitukselle]]. Tiedon yhteistyön olemassaolosta sai [[Neuvostoliitto]] todennäköisesti [[Vilho Pentikäinen|Vilho Pentikäiseltä]], mikä näkyi myöhemmin [[1938]] ja [[1939]] Neuvostoliiton vaatimuksina saada haltuunsa Suomelle kuuluvat Suomenlahden ulkosaaret [[Pietari (kaupunki)|Leningrad]]in edustalla olevalla merialueella meripuolustuksen lujittamiseksi.
Muutoin pohjoismaiseen suuntaukseen liittyivät hyvät suhteet muihin [[Pohjoismaat|Pohjoismaihin]] yleensä ja erityisesti [[Ruotsi]]in. Toisen maailmansodan jälkeen pohjoismainen suuntaus on näkynyt mm. [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneissä kansakunnissa]] ja [[rauhanturvaaminen|rauhaturvaamisessa]], [[Norja]]n, [[Ruotsi]]n ja [[Suomi|Suomen]] puolustusvoimien yhteistoiminnassa mm. ammushuollon osalta sekä joidenkin Pohjoismaiden valtiollisten yhtiöiden suurissa hankkeissa, kuten [[Telia]]n ja [[Sonera]]n sekä [[Neste]]en ja [[Statoil]]in.
| |||